"Turpa kiinni, mun OmaPoliisi soittaa" : vaikuttavuustutkimus Helsingin poliisilaitoksen Nuorisoryhmän OmaPoliisi-toimintamallista

Abstract

Opinnäytetyö on työelämän kehittämishanke, jossa pyritään kehittämään Helsingin poliisilaitoksen Nuorisoryhmässä toteuttavaa OmaPoliisi-toimintamallia sekä mittaamaan toiminnan vaikuttavuutta. OmaPoliisi-toimintaa on kehitetty palvelumuotoilua hyödyntäen. Toiminnan lähtökohtana on asiakaslähtöinen kehittäminen ja suunnittelu siten, että toiminto vastaa myös poliisilaitoksen liiketoiminnallisiin ja muihin tavoitteisiin. Idea OmaPoliisi-toiminnan kehittämisestä on saanut alkunsa arkipäivän todellisesta tarpeesta pohtia tehokkaampia toimintamalleja nuoren rikoskierteen katkaisemiseksi. Asiakaslähtöisyydessä painotetaan varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja vaikuttavia asiakaslähtöisiä palveluketjuja yli hallintorajojen.

Opinnäytetyössä aihetta lähestytään strategioiden ja nuorisorikollisuuden näkökulmien kautta. Nuorten tekemään rikollisuuteen ja rikollisuuden torjumiseen otetaan poliisitoiminnallinen lähestymiskulma ja keskitytään niihin seikkoihin, joihin oletetaan pystyvän vaikuttamaan nykyhetkessä nimenomaan OmaPoliisi-toiminnan kautta. Nuorena henkilönä tehtyä rikollista toimintaa lähestytään sosiaalisten tekijöiden kautta ja paneudutaan kriminologian selitysmalliin, joka tarkastelee sosiaalisen pääoman ja rikollisuuden välistä suhdetta.

”Turpa kiinni, mun OmaPoliisi soittaa” viittaa kommenttiin, jonka asiakasnuori sanoi ympärillään oleville nuorille OmaPoliisin soittaessa hänelle ensimmäisen kerran esitutkinnan päättymisen jälkeen. OmaPoliisi-toiminta otti tuolloin ensiaskeleita ja puhelua oli edeltänyt keskustelu rikostutkijan kanssa siitä, miten hänen kannattaisi ensimmäinen kontakti asiakkaaseen ottaa. Asiakas oli sijoitettuna lastensuojelulaitokseen maantieteellisesti kauas Helsingistä. Vaihtoehtoina oli, että soitetaan suoraan asiakkaalle, vaikka olettamana oli, että hän olisi muiden nuorten ympäröimänä tai valitaanko sensitiivisempi tapa ja soitetaan henkilökunnan kautta ja pyydetään asiakas yksityiseen tilaan keskustelemaan. Päädyimme siihen, että rikostutkija soittaa suoraan asiakkaalle ja hänen reaktionsa oli myönteinen. Tässä esimerkkitapauksessa ja yleisestikin asiakkaiden suhtautuminen toimintaan on ollut myönteistä ja luottamus OmaPoliisiin on syntynyt melko nopeasti. Se, että nuorella on OmaPoliisi, on ollut ennemminkin positiivinen kuin negatiivinen asia myös vertaisryhmän reaktioihin peilaten.

Vaikuttavuustutkimuksen osalta on realistista todeta, että kyseessä oli varsin lyhyen aikavälin arviointi ja itseasiassa väliarviointi, koska suurin osa asiakkuuksista jatkuvat. Tulosten perusteella OmaPoliisi-toiminnalla on mahdollista vaikuttaa nuoren rikoskierteen katkaisemiseen. Opinnäyteyössä syntyneitä vaikuttavuustutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää interventiomallin jatkokehittämiseen, sekä laaja-alaisemmin Helsingin poliisilaitoksen Nuorisoryhmän työkäytäntöjen ja menetelmien jalostamiseen.