Yli 65-vuotiaiden muistipotilaiden hoitopolun toimivuus Kouvolassa
Pitkänen, Outi (2010)
Pitkänen, Outi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111714615
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111714615
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli yli 65-vuotiaiden kouvolalaisten muistipotilaiden hoitopolun toimivuuden selvittäminen. Kouvolan muistipoliklinikka ja Kuusankosken aluesairaalan neurologian poliklinikka ovat laatineet Pohjois-Kymenlaaksoon kuvauksen polusta, jota on vuosien varrella päivitetty, mutta sen toimivuutta ei ole kokonaisvaltaisesti arvioitu. Tavoitteena oli sekä selvittää tämän hoitopolun toimivuutta että kehittämiskohtia, joita kehittämällä polku olisi jatkossa muistipotilaiden ja heidän läheisten sekä ammattilaisten kannalta mahdollisimman joustava ja tehokas. Menetelmänä käytettiin laadullista kyselytutkimusta hoitopolun toimijatahoille, joita ovat eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaistahot sekä muistipotilaat ja heidän läheisensä. Hoitopolun ammattilaisten kyselylomakkeessa oli 5 laadullista kysymystä ja muistipotilaiden ja heidän läheisten lomakkeessa 4 laadullista ja yksi strukturoitu kysymys.
Analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi. Lomakkeiden kysymykset olivat teemoittain samat kuin tutkimusongelmat. Vastaukset litteroitiin kysymyksittäin ja alkupe-räisilmaisuista muodostettiin kaikkiin kysymysten vastauksiin alaluokat. Alaluokista muodostui lähes samat kaikkiin kysymyksiin, joten osa luokiteltiin edelleen yläluokkiin.
Kyselylomakkeita toimitettiin yhteensä 58 kpl, ja vastausprosentti oli 53 %. Kyselyn katoprosentti oli 47 %. Tuloksissa kävi esille, että hoitopolun toimijatahoja on ammattilaisten vastausten perusteella enemmän kuin mitä hoitopolun kuvauksessa on mainittu. Vastaukset yhteistyön toimivuudesta ja toimimattomuudesta jakautuivat ristiriitai-sesti: toisten mukaan yhteistyö tärkeimmissä osa-alueissa eli hoidossa, konsultoinnissa ja neuvonnassa toimi hyvin, kun taas samat osa-alueet nostettiin eniten yhteistyötä heikentäviksi tekijöiksi. Merkittävimmiksi kehitettäviksi asioiksi nousi sekä omassa että yhteistyökumppaneiden toiminnassa vuorovaikutus ja tiedonkulku. Potilaiden ja läheisten tärkeimmäksi hoitopolun toimijaksi mainittiin Kouvolan muistipoliklinikka, jolta he olivat saaneet eniten neuvoja ja tukea. Muissakin vastauksissa korostui palvelujen ja hoidon saaminen erityisesti sairauden hoitoon. Kehittämiskohteiksi muistipotilaat ja heidän läheisensä mainitsivat resurssien lisäämisen hoitopolun eri tahoihin.
Analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi. Lomakkeiden kysymykset olivat teemoittain samat kuin tutkimusongelmat. Vastaukset litteroitiin kysymyksittäin ja alkupe-räisilmaisuista muodostettiin kaikkiin kysymysten vastauksiin alaluokat. Alaluokista muodostui lähes samat kaikkiin kysymyksiin, joten osa luokiteltiin edelleen yläluokkiin.
Kyselylomakkeita toimitettiin yhteensä 58 kpl, ja vastausprosentti oli 53 %. Kyselyn katoprosentti oli 47 %. Tuloksissa kävi esille, että hoitopolun toimijatahoja on ammattilaisten vastausten perusteella enemmän kuin mitä hoitopolun kuvauksessa on mainittu. Vastaukset yhteistyön toimivuudesta ja toimimattomuudesta jakautuivat ristiriitai-sesti: toisten mukaan yhteistyö tärkeimmissä osa-alueissa eli hoidossa, konsultoinnissa ja neuvonnassa toimi hyvin, kun taas samat osa-alueet nostettiin eniten yhteistyötä heikentäviksi tekijöiksi. Merkittävimmiksi kehitettäviksi asioiksi nousi sekä omassa että yhteistyökumppaneiden toiminnassa vuorovaikutus ja tiedonkulku. Potilaiden ja läheisten tärkeimmäksi hoitopolun toimijaksi mainittiin Kouvolan muistipoliklinikka, jolta he olivat saaneet eniten neuvoja ja tukea. Muissakin vastauksissa korostui palvelujen ja hoidon saaminen erityisesti sairauden hoitoon. Kehittämiskohteiksi muistipotilaat ja heidän läheisensä mainitsivat resurssien lisäämisen hoitopolun eri tahoihin.