Yhteisöllisyys Kriminaalihuollon tukisäätiön asumispalveluissa
Pöhö, Joona (2010)
Pöhö, Joona
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111914852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111914852
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää yhteisöllisyyden käsitettä Kriminaalihuollon tukisäätiön Sijoitus ohjattuun asumiseen-projektin asiakastyön näkökulmasta, miten yhteisöllisyys koetaan Kritsin asumisyhteisöiden piirissä, yhteisöllisyyden mahdollisuuksia ja epäkohtia, työtä haittaavia rakenteita ja mikä jo toimii sekä miten yhteisöllistä työtä Kritsissä voidaan vielä parantaa.
Kriminaalihuollon tukisäätiö, Krits, tukee kriminaalihuoltotyötä ja sen kehittämistä, pyrkii vähentämään uusintarikollisuutta ja sen haittoja, sekä edistää tarkoitusperiensä mukaisten palvelujen saavutettavuutta ja järjestämistä. Krits tarjoaa päihdekuntoutujille ja vankilasta vapautuneille monipuolista apua, muun muassa tarjoamalla vertaistuki- ja ajanviettopaikan sekä asumispalveluita, itsenäisten tukiasuntojen ja asumisyhteisöiden muodossa.
Sijoitus ohjattuun asumiseen -projekti on perustettu tukemaan koevapauden ja vankien sopeutumista takaisin siviilielämään, tätä kautta ehkäisten vapautumisvaiheen suurta uusintarikollisuuden ja retkahduksen mahdollisuutta. Vapautumisvaihe on kriittinen vangin siviilielämässä selviytymisen kannalta. Vertaistuen ja tuetun asumisen kautta autetaan asiakasta arjen rutiineissa selviytymistä, työn ja koulutuksen hakemista, sekä rehellisen elämän aloittamista. Säätiön tarjoamat asumisyhteisöt tukevat yhteisöllisyyden syntyä, sekä auttavat lopulta etenemään tuetusta asumisesta omaan asuntoon, vastuulliseen elämänhallintaan sekä toivottavasti lopulta myös päihteettömän ja rikoksettoman elämäntavan säilyttämiseen.
Tutkielmani on laadullinen, ja sen aineiston muodostaa Kritsin asumispalvelutyön parissa työskentelevien haastattelut. Aikataulujen suunnittelusta johtuen haastateltava joukko jäi kolmeen. Tarkoituksena on antaa työntekijöiden äänen ja näkemyksen puhua, ja antaa epäkohtien, positiivisten asioiden ja kehittämisen mahdollisuuksien nousta haastateltavien puheesta. Viitekehyksenä toimivat klassiset teoriat ja kriittiset näkemykset yhteisöllisyydestä, asumispalveluiden merkityksen pohdinta sekä kokemukset ja dokumentit Kritsin toiminnasta.
Johtopäätöksenä haastateltujen puheesta tutkielmassa voidaan todeta, että yhteisöllisyys on monisyinen asia, joka merkitsee eri ihmisille eri asioita. Kaikki eivät sitä aktiivisesti etsi, mutta se on asia, joka kuuluu olennaisesti kaikkien ihmisten elämään. Siitä saattaa myös olla ratkaisevaa apua kuntoutusprosessissa. Vankilasta vapautuneille oikeanlaisen yhteisöllisyyden löytäminen on haastavaa, ja yhteisön jäsenten erilaiset tavoitteet voivat jopa toimia rasitteena kuntoutumisprosessille. Asiakkaille tulee voida tarjota päihteetön, kannustava toipumisympäristö, joka tukee heitä kohti rehellistä elämää.
Yhteisöllisyyden syntyä ehkäisevät tekijät liittyivät resursseihin, byrokratiaan sekä asiakasryhmän suhtautumiseen yhteisöllistä toimintaa kohtaan. Olemassa kuitenkin oli jo toimiva pohja, jolle uudenlaista yhteisöllistä toimintaa on mahdollista ruveta rakentamaan. Kriminaalihuollon tukisäätiön palveluissa on parannettavaa, mutta kehitystyöllä yhteisöllisyys tulee kantamaan hedelmää haastavankin asiakasryhmän parissa.
Kriminaalihuollon tukisäätiö, Krits, tukee kriminaalihuoltotyötä ja sen kehittämistä, pyrkii vähentämään uusintarikollisuutta ja sen haittoja, sekä edistää tarkoitusperiensä mukaisten palvelujen saavutettavuutta ja järjestämistä. Krits tarjoaa päihdekuntoutujille ja vankilasta vapautuneille monipuolista apua, muun muassa tarjoamalla vertaistuki- ja ajanviettopaikan sekä asumispalveluita, itsenäisten tukiasuntojen ja asumisyhteisöiden muodossa.
Sijoitus ohjattuun asumiseen -projekti on perustettu tukemaan koevapauden ja vankien sopeutumista takaisin siviilielämään, tätä kautta ehkäisten vapautumisvaiheen suurta uusintarikollisuuden ja retkahduksen mahdollisuutta. Vapautumisvaihe on kriittinen vangin siviilielämässä selviytymisen kannalta. Vertaistuen ja tuetun asumisen kautta autetaan asiakasta arjen rutiineissa selviytymistä, työn ja koulutuksen hakemista, sekä rehellisen elämän aloittamista. Säätiön tarjoamat asumisyhteisöt tukevat yhteisöllisyyden syntyä, sekä auttavat lopulta etenemään tuetusta asumisesta omaan asuntoon, vastuulliseen elämänhallintaan sekä toivottavasti lopulta myös päihteettömän ja rikoksettoman elämäntavan säilyttämiseen.
Tutkielmani on laadullinen, ja sen aineiston muodostaa Kritsin asumispalvelutyön parissa työskentelevien haastattelut. Aikataulujen suunnittelusta johtuen haastateltava joukko jäi kolmeen. Tarkoituksena on antaa työntekijöiden äänen ja näkemyksen puhua, ja antaa epäkohtien, positiivisten asioiden ja kehittämisen mahdollisuuksien nousta haastateltavien puheesta. Viitekehyksenä toimivat klassiset teoriat ja kriittiset näkemykset yhteisöllisyydestä, asumispalveluiden merkityksen pohdinta sekä kokemukset ja dokumentit Kritsin toiminnasta.
Johtopäätöksenä haastateltujen puheesta tutkielmassa voidaan todeta, että yhteisöllisyys on monisyinen asia, joka merkitsee eri ihmisille eri asioita. Kaikki eivät sitä aktiivisesti etsi, mutta se on asia, joka kuuluu olennaisesti kaikkien ihmisten elämään. Siitä saattaa myös olla ratkaisevaa apua kuntoutusprosessissa. Vankilasta vapautuneille oikeanlaisen yhteisöllisyyden löytäminen on haastavaa, ja yhteisön jäsenten erilaiset tavoitteet voivat jopa toimia rasitteena kuntoutumisprosessille. Asiakkaille tulee voida tarjota päihteetön, kannustava toipumisympäristö, joka tukee heitä kohti rehellistä elämää.
Yhteisöllisyyden syntyä ehkäisevät tekijät liittyivät resursseihin, byrokratiaan sekä asiakasryhmän suhtautumiseen yhteisöllistä toimintaa kohtaan. Olemassa kuitenkin oli jo toimiva pohja, jolle uudenlaista yhteisöllistä toimintaa on mahdollista ruveta rakentamaan. Kriminaalihuollon tukisäätiön palveluissa on parannettavaa, mutta kehitystyöllä yhteisöllisyys tulee kantamaan hedelmää haastavankin asiakasryhmän parissa.