Malli voimauttavasta menetelmästä omaohjaajan työvälineeksi lastensuojelussa
Reis, Hannele (2010)
Reis, Hannele
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112215037
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112215037
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee Löytöretkikansio työskentely menetelmää, jonka tarkoituksena on vahvistaa lastensuojelun sijaishuollossa olevan lapsen ja omaohjaajan välistä suhdetta sekä auttaa lasta voimautumaan positiivisten elämänkokemusten avulla. Menetelmän pääpaino on positiivisten asioiden ja hetkien löytymisessä lapsen eri ikävaiheista, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.
Tavoitteena on perehdyttää omaohjaajat menetelmän pariin korostaen voimauttavaa työskentelyä, jossa lapsen ääni saa tulla esiin ja aikuinen kuuntelee, mitä hän haluaa kertoa. Omaohjaajan on tiedostettava oma ammatillinen osaaminensa sekä asenteensa menetelmää kohtaan.
Tutkimusaineistossa Löytöretkikansio työskentely menetelmä nähtiin uudenlaisena lähestymistapana menetelmän näkökulman ollessa positiivisissa asioissa ja kokemuksissa. Aineiston mukaan menetelmä välineenä tuo mahdollisuuden ja tilan omaohjaajalle olla lapsen kanssa kahdestaan, jonka avulla omaohjaajat ajattelivat pääsevänsä tutustumaan kokonaisvaltaisemmin lapseen sekä olemaan lapsen elämässä hänen itsetuntoaan tukevina aikuisina ja voimauttajina. Molemmin puoleista luottamusta ja avoimuutta pidettiin tärkeänä osana vuorovaikutussuhdetta sekä kiintymyssuhteen syntymistä luottamussuhteen seurauksena.
Omaohjaajien mukaan uuden menetelmän käyttöönotto nähtiin ammatillisen kehittymisen paikkana, jossa osaaminen ja ammattitaito nousivat keskeiseen osaan.
Tavoitteena on perehdyttää omaohjaajat menetelmän pariin korostaen voimauttavaa työskentelyä, jossa lapsen ääni saa tulla esiin ja aikuinen kuuntelee, mitä hän haluaa kertoa. Omaohjaajan on tiedostettava oma ammatillinen osaaminensa sekä asenteensa menetelmää kohtaan.
Tutkimusaineistossa Löytöretkikansio työskentely menetelmä nähtiin uudenlaisena lähestymistapana menetelmän näkökulman ollessa positiivisissa asioissa ja kokemuksissa. Aineiston mukaan menetelmä välineenä tuo mahdollisuuden ja tilan omaohjaajalle olla lapsen kanssa kahdestaan, jonka avulla omaohjaajat ajattelivat pääsevänsä tutustumaan kokonaisvaltaisemmin lapseen sekä olemaan lapsen elämässä hänen itsetuntoaan tukevina aikuisina ja voimauttajina. Molemmin puoleista luottamusta ja avoimuutta pidettiin tärkeänä osana vuorovaikutussuhdetta sekä kiintymyssuhteen syntymistä luottamussuhteen seurauksena.
Omaohjaajien mukaan uuden menetelmän käyttöönotto nähtiin ammatillisen kehittymisen paikkana, jossa osaaminen ja ammattitaito nousivat keskeiseen osaan.