Kartoitus kouluikäisten lasten ja nuorten ylipainon kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä
Kivelä, Roosa; Suurnäkki, Taija (2010)
Kivelä, Roosa
Suurnäkki, Taija
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112415415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112415415
Tiivistelmä
Opinnäytetyö liittyy lasten ja nuorten terveys- ja tapakasvatushankkeeseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kouluikäiset lapset ja nuoret toteuttavat ylipainoa ehkäiseviä, terveellisiä elämäntapoja.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen, ja se toteutettiin puolistrukturoidun haastattelulomakkeen avulla. Haastattelulomakkeessa oli kysymyksiä kolmesta ylipainon kehittymiseen vaikuttavasta osa-alueesta – ravitsemuksesta, liikunnasta ja passiivisista elämäntavoista. Lomakehaastattelu toteutettiin galluptutkimuksena Kotkassa, Karhulassa ja Haminassa. Galluphaastatteluun osallistujat valittiin satunnaisesti. Galluphaastateltavat olivat kouluikäisiä lapsia ja nuoria. Galluphaastattelua tehtäessä tavoitettiin 160 vastaajaa, joista kyselyyn vastasi 151. Vastaajista tyttöjä oli 91 ja poikia 60.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että ikäryhmien ja sukupuolten välillä oli merkittäviä eroavaisuuksia terveellisten elämäntapojen noudattamisessa. Yleisesti katsottuna 7–12-vuotiaat eli alakouluikäiset noudattivat terveellisimpiä elämäntapoja. Yläkouluikäiset ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijat jättivät kouluateriat alakouluikäisiä useammin syömättä, päivittäinen liikunnan harrastaminen oli vähäisempää sekä passiiviset elämäntavat yleistyivät. Koko otoksesta (N=151) kuitenkin vain alle viidesosa ei harrastanut liikuntaa päivittäin. Vaikka osa vastaajista jättikin kouluaterian ajoittain väliin, niin vain alle viides kaikista vastaajista teki niin. Sen sijaan päivittäin Internetissä tai viihdepelien parissa aikaansa vietti selkeästi suurin osa koko otoksesta.
Tuloksista käy ilmi, että osa lapsista ja nuorista noudattaa melko epäterveellisiä elämäntapoja. Tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa koulujen terveyttä edistäviä toimenpiteitä, kuten terveellisiä välipaloja ja motivoivia liikuntamahdollisuuksia.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen, ja se toteutettiin puolistrukturoidun haastattelulomakkeen avulla. Haastattelulomakkeessa oli kysymyksiä kolmesta ylipainon kehittymiseen vaikuttavasta osa-alueesta – ravitsemuksesta, liikunnasta ja passiivisista elämäntavoista. Lomakehaastattelu toteutettiin galluptutkimuksena Kotkassa, Karhulassa ja Haminassa. Galluphaastatteluun osallistujat valittiin satunnaisesti. Galluphaastateltavat olivat kouluikäisiä lapsia ja nuoria. Galluphaastattelua tehtäessä tavoitettiin 160 vastaajaa, joista kyselyyn vastasi 151. Vastaajista tyttöjä oli 91 ja poikia 60.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että ikäryhmien ja sukupuolten välillä oli merkittäviä eroavaisuuksia terveellisten elämäntapojen noudattamisessa. Yleisesti katsottuna 7–12-vuotiaat eli alakouluikäiset noudattivat terveellisimpiä elämäntapoja. Yläkouluikäiset ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijat jättivät kouluateriat alakouluikäisiä useammin syömättä, päivittäinen liikunnan harrastaminen oli vähäisempää sekä passiiviset elämäntavat yleistyivät. Koko otoksesta (N=151) kuitenkin vain alle viidesosa ei harrastanut liikuntaa päivittäin. Vaikka osa vastaajista jättikin kouluaterian ajoittain väliin, niin vain alle viides kaikista vastaajista teki niin. Sen sijaan päivittäin Internetissä tai viihdepelien parissa aikaansa vietti selkeästi suurin osa koko otoksesta.
Tuloksista käy ilmi, että osa lapsista ja nuorista noudattaa melko epäterveellisiä elämäntapoja. Tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa koulujen terveyttä edistäviä toimenpiteitä, kuten terveellisiä välipaloja ja motivoivia liikuntamahdollisuuksia.