Työväkivallan ehkäisy esimiesten näkökulmasta lastensuojelun sijaishuollossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella esimiestyön ja johdon näkökulmasta Helsingin ‎kaupungin sosiaaliviraston sijaishuollossa tapahtuvan työväkivallan ilmenemistä ja ‎ehkäisymenetelmiä, esimiesten valmiuksia ja mahdollisuuksia työväkivallan ennaltaehkäisemiseksi ‎sekä yksiköiden kehitystarpeita työväkivalta- ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi ja työturvallisuuden ‎lisäämiseksi. Opinnäytetyö on osa sosiaaliviraston Sijaishuollon työväkivallan ennaltaehkäisy työtä ‎kehittämällä -hanketta. Opinnäytetyön tavoitteena on hyödyntää työelämää antamalla tietoa ‎sijaishuollon työväkivallan tämänhetkisestä tilanteesta hankkeen kehitystyön pohjaksi.‎ Tutkimus on toteutettu postikyselyllä Helsingin kaupungin sijaishuollon toimijoiden johdolle, johon ‎kuuluvat laitoksien johtajat, lähiesimiehet ja perhehoidossa johtavassa tehtävässä olevat ‎sosiaalityöntekijät. (N=52)‎ ‎ Kyselyn vastausprosentti oli 59 %. Kyselytutkimuksen analysointi on tehty apuna käyttäen ‎Statistical Package for Social Sciences 16 (SPSS)-ohjelmaa. Kyselyn avoimet kysymykset analysoitiin ‎laadullisella analyysimenetelmällä.‎ Tulosten mukaan sijaishuollossa työskentelevät esimiehet ovat hyvin kiinnostuneita työhönsä ‎liittyvistä työturvallisuusasioista, mutta eivät ole juurikaan saaneet turvallisuusjohtamiseen liittyvää ‎koulutusta. Esimiesten alaisiin kohdistuu väkivaltaa usein. Esimiesten mukaan työntekijät kokevat ‎viikoittain asiakkaan heihin kohdistavaa henkistä väkivaltaa. Fyysisiä väkivallan tekoja sijaishuollon ‎laitoksissa tapahtuu kuukausittain. Esimiehet pitävät tärkeimpänä työnhallintaan liittyvänä ja ‎väkivaltaa ehkäisevänä menetelmänä perehdytystä ja koulutusta. Muita jokapäiväisessä ‎toiminnassa ilmeneviä toimintoja väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi ovat selkeät toiminta-ohjeet, ‎tiedonkulku, tilanteiden ennakointi ja selkeät säännöt. Myös työvuorosuunnittelulla, hyvillä ‎vuorovaikutustaidoilla sekä asiakasta kunnioittavalla kohtaamisella nähdään olevan merkitystä ‎väkivallan hallinnassa ja ennaltaehkäisemisessä. ‎

Yksiköiden kehittämistarpeiksi osoittautuivat koulutukseen, henkilöstöresursseihin, toimintaohjeista ‎keskustelemiseen, asiakkaan kohtaamiseen, fyysisiin tilaratkaisuihin sekä tilanteiden jälkipuinnin ‎osaamiseen liittyvät asiat. ‎

Tärkeimpien johtopäätöksien mukaan esimiehet ovat sisäistäneet hyvin työturvallisuuslain ‎sisältämät velvoitteet, mutta kehittämistyö yksiköissä on liian vähäistä ja turvallisuusasioiden ‎käsittelyn laatuun tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Myös lasten ja heidän läheistensä kanssa ‎tapahtuvan keskustelun ja yhteistyön merkitystä myönteisen ilmapiirin luomiseksi tulisi korostaa ‎työväkivallan ennaltaehkäisykeinona. ‎

Asiasanat: sijaishuolto, lastensuojelu, väkivalta, työpaikkaväkivalta, työturvallisuus, esimiestyö, ‎vuorovaikutus, kohtaaminen ja perehdyttäminen.‎

Workplace violence prevention in the child welfare substitute care from the viewpoint of managers

The purpose of the study is to examine workplace violence and how to prevent it from the ‎viewpoint of managers and management in the child substitute care of Helsinki City Social Services ‎Department. Additionally, the study examines managers’ capabilities and possibilities to prevent ‎workplace violence as well as units’ development needs. The study is part of Helsinki City Social ‎Services Department’s ”Työväkivallan ennaltaehkäisy sijaishuollossa työtä kehittämällä” initiative. ‎The objective of the study is to gather information about the current situation of child ‎substitute care, which can be used in the initiative’s development work.‎ The study was performed by sending questionnaires to the management of child substitute care, ‎including the managers of the units, closest superiors and social workers in leading positions in ‎family care (N=52). Altogether 59% replied to the questionnaire. The analysis was performed by ‎using Statistical Package for Social Sciences 16 (SPSS) program. The free text field comments were ‎analyzed using qualitative analysis method.‎ According to the results, the managers working in child substitute care units are very interested in ‎the work safety related topics in their work but haven’t really received appropriate training. ‎Managers’ subordinates experience violence often in the workplace. According to the managers, ‎their subordinates experience mental violence from their clients weekly whereas physical acts of ‎violence happen in units monthly. Managers consider orientation and training to be most important ‎measures to prevent workplace violence. Other workplace violence prevention measures are clear ‎instructions, communication, clear rules and anticipation of violence situations. Furthermore, shift ‎planning, good communication skills and respectful client encounter are considered meaningful in ‎the management and prevention of workplace violence.‎ The units’ development needs appear to be in the areas of training, human resources, discussing ‎instructions, facing clients and how facilities are organized. Additionally, there are development ‎needs in how to deal with the workplace violence situations after they have occurred. ‎ According to the most important conclusions, managers have well internalized the responsibilities ‎stated by the work safety legislation (Työturvallisuuslaki), but there is not enough development ‎work done in the units. Furthermore, more attention should be given to the quality of how work ‎safety related topics are dealt with. Finally, the discussion and cooperation with children and their ‎relatives should be more highlighted as measures to prevent workplace violence.‎ ‎ ‎ ‎ ‎ ‎ ‎ Key words: child substitute care, child welfare, violence, workplace violence, work safety, ‎management, interaction, encounter and orientation.‎