Diskurssianalyysi suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten naiskiintiöitä koskevasta keskustelusta
Norja, Elina (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061116590
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061116590
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella internetissä julkaistujen asiantuntijapuheenvuorojen perusteella naiskiintiöistä käytävän keskustelun laatua. Työssä pyrittiin pääsemään kirjoitetun tekstimassan taakse ja vastata tutkimuskysymykseen: Millaisista diskursseista puheenvuorot naiskiintiöistä muodostuvat? Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Suomen pörssiyhtiöiden hallituksia koskevan naiskiintiökeskustelun vastustavien puheenvuorojen argumentteja ja sitä millä tavalla kiintiöiden vastustajat perustelevat naiskiintiö kantaansa.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui naiskiintiökeskustelua tukevista ja sivuavista asioista, jotka vaikuttavat naiskiintiökeskustelun näkökulmiin ja kannanottoihin. Tietoperustan aineistona käytettiin naisia käsitteleviä tutkimuksia ja painettua tietokirjallisuutta sekä sähköisiä lähteitä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia, joka on kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineistoksi muodostui Keskuskauppakamarin 15 kiintiöitä käsitelevää verkkoartikkelia. Artikkeleista muodostui yhteensä 11 kiintiöitä vastustavaa diskurssia, jotka ovat pätevyys-, kilpailukykyvertailu-, johtaja-, hallinnointikoodi-, hallitus-, asenne-. ikä-, perhe-, yhtiöntoimiala-, yhtiön kokodiskurssi- sekä yhtiön listautumisdiskurssi. Tutkimusaineistosta kerättiin suoria tekstilainauksia, jotka analysoitiin. Jokaisesta diskurssista tehtiin tämän jälkeen oma yhteenveto ja käytiin läpi kunkin perustelut kiintiöiden vastustukseen.
Tutkimus osoitti sukupuolikiintiöitä vastustavissa diskursseissa paljon samoja elementtejä. Itsesäätely nähtiin parempana keinona pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenten sukupuolijakauman tasaamiseksi. Kaikissa diskursseissa kiintiöt koetiin jollain tavalla pelottavina tai hyödyttöminä, joille ei paljon annettu arvoa. Kiintiöt koettiin varsinkin naisen urakehityksen esteenä tai pysäyttäjänä.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että kiintiöitä vastustetaan pääasiassa siitä syystä, koska itsesäätelyä pidetään parempana tapana pörssiyhtiöille tasata sukupuolijakaumaa hallituksien kokoonpanoissa. Itsesäätely tukee myös naisten urakehitystä ja mahdollistaa ammattitaitoisten naisjohtajien lisääntymisen työmarkkinoilla. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotettiin naiskiintiöitä kannattavien diskurssien tutkimista.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui naiskiintiökeskustelua tukevista ja sivuavista asioista, jotka vaikuttavat naiskiintiökeskustelun näkökulmiin ja kannanottoihin. Tietoperustan aineistona käytettiin naisia käsitteleviä tutkimuksia ja painettua tietokirjallisuutta sekä sähköisiä lähteitä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia, joka on kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineistoksi muodostui Keskuskauppakamarin 15 kiintiöitä käsitelevää verkkoartikkelia. Artikkeleista muodostui yhteensä 11 kiintiöitä vastustavaa diskurssia, jotka ovat pätevyys-, kilpailukykyvertailu-, johtaja-, hallinnointikoodi-, hallitus-, asenne-. ikä-, perhe-, yhtiöntoimiala-, yhtiön kokodiskurssi- sekä yhtiön listautumisdiskurssi. Tutkimusaineistosta kerättiin suoria tekstilainauksia, jotka analysoitiin. Jokaisesta diskurssista tehtiin tämän jälkeen oma yhteenveto ja käytiin läpi kunkin perustelut kiintiöiden vastustukseen.
Tutkimus osoitti sukupuolikiintiöitä vastustavissa diskursseissa paljon samoja elementtejä. Itsesäätely nähtiin parempana keinona pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenten sukupuolijakauman tasaamiseksi. Kaikissa diskursseissa kiintiöt koetiin jollain tavalla pelottavina tai hyödyttöminä, joille ei paljon annettu arvoa. Kiintiöt koettiin varsinkin naisen urakehityksen esteenä tai pysäyttäjänä.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että kiintiöitä vastustetaan pääasiassa siitä syystä, koska itsesäätelyä pidetään parempana tapana pörssiyhtiöille tasata sukupuolijakaumaa hallituksien kokoonpanoissa. Itsesäätely tukee myös naisten urakehitystä ja mahdollistaa ammattitaitoisten naisjohtajien lisääntymisen työmarkkinoilla. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotettiin naiskiintiöitä kannattavien diskurssien tutkimista.