Asuinkerrostalon jäykistävien rakenneosien määrän ja muodon vaikutus rungon jäykistykseen
Ukkonen, Joni (2019)
Ukkonen, Joni
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052812400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052812400
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin suunnitteluyritys Sitowise Oy:lle. Työ toteutettiin loppuvuoden 2018 ja kevään 2019 aikana yrityksen toimistolla Lappeenrannassa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää asuinkerrostalon rungon jäykistyslaskentaan valittavien jäykistävien rakenneosien määrän ja muodon vaikutusta kokonaisjäykkyyteen. Työn tarkoituksena oli myös vertailla elementtitalon ja paikallavaletun talon ensimmäisen kerroksen jäykistäviin seiniin vaikuttavia voimia.
Työn teoriaosassa aluksi käsiteltiin Esimerkkikohteen perustiedot sekä rakenteellisten järjestelmien erot. Näiden jälkeen selvitettiin kohteeseen vaikuttavat kuormat ja käytiin läpi teoriaa kuormien laskennasta. Tämän jälkeen käytiin läpi perusteet rakennuksen jäykistämisestä ja stabiliteetista sekä perusteet vaakavoimien jakautumisesta jäykistäville seinille. Tulokset-luvussa raportoitiin kokonaisjäykkyyslaskelmien tulokset kolmella erilaisella jäykistysmenetelmällä. Tämän lisäksi luvussa esitettiin Excel-laskentapohjasta sekä ETABS-laskentaohjelmasta saadut jäykistäviin seiniin vaikuttavien voimien arvot. Lopuksi vertailtiin saatuja tuloksia, tutkittiin mahdollisia eroja ja pohdittiin niiden syitä. Työn teoria- ja laskentaosuuksien pohjatietoina käytettiin rakennusalan kirjallisuutta ja Internet-lähteitä.
Laskelmista saatiin selkeää tietoa siitä, miten jäykistävien rakenneosien määrä ja muoto vaikuttaa jäykkyyteen. Lyhyillä seinillä ei ole juurikaan vaikutusta kerroksen kokonaisjäykkyyteen. Selkeästi paras tulos saatiin seinäyhdistelmillä. Näiden käyttö jäykistyksessä edellyttää kuitenkin sitä, että seinien liitoksista saataisiin jäykkiä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää asuinkerrostalon rungon jäykistyslaskentaan valittavien jäykistävien rakenneosien määrän ja muodon vaikutusta kokonaisjäykkyyteen. Työn tarkoituksena oli myös vertailla elementtitalon ja paikallavaletun talon ensimmäisen kerroksen jäykistäviin seiniin vaikuttavia voimia.
Työn teoriaosassa aluksi käsiteltiin Esimerkkikohteen perustiedot sekä rakenteellisten järjestelmien erot. Näiden jälkeen selvitettiin kohteeseen vaikuttavat kuormat ja käytiin läpi teoriaa kuormien laskennasta. Tämän jälkeen käytiin läpi perusteet rakennuksen jäykistämisestä ja stabiliteetista sekä perusteet vaakavoimien jakautumisesta jäykistäville seinille. Tulokset-luvussa raportoitiin kokonaisjäykkyyslaskelmien tulokset kolmella erilaisella jäykistysmenetelmällä. Tämän lisäksi luvussa esitettiin Excel-laskentapohjasta sekä ETABS-laskentaohjelmasta saadut jäykistäviin seiniin vaikuttavien voimien arvot. Lopuksi vertailtiin saatuja tuloksia, tutkittiin mahdollisia eroja ja pohdittiin niiden syitä. Työn teoria- ja laskentaosuuksien pohjatietoina käytettiin rakennusalan kirjallisuutta ja Internet-lähteitä.
Laskelmista saatiin selkeää tietoa siitä, miten jäykistävien rakenneosien määrä ja muoto vaikuttaa jäykkyyteen. Lyhyillä seinillä ei ole juurikaan vaikutusta kerroksen kokonaisjäykkyyteen. Selkeästi paras tulos saatiin seinäyhdistelmillä. Näiden käyttö jäykistyksessä edellyttää kuitenkin sitä, että seinien liitoksista saataisiin jäykkiä.