Aikuisen läsnäolo lasten siirtymätilanteissa päiväkodissa

Abstract

Opinnäytetyömme toteutettiin VKK-Metro-hankkeessa mukana olevassa tutkimuspäiväkodissa. ‎Työmme tavoitteena oli selvittää aikuisen läsnäoloa lasten siirtymätilanteissa ja miten aikuinen ‎ottaa toiminnassaan huomioon lähikehityksen vyöhykkeen lasten kannalta. Aihe muotoutui yhdessä ‎päiväkodinjohtajan ja henkilökunnan kanssa keskustellen ja miettien.‎

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto on kerätty havainnoimalla. ‎Havaintojen koonnissa käytettiin myös määrällisiä menetelmiä, sillä havainnot on koottu nu-‎meeriseen muotoon Excel-taulukkoon. Havainnointeja oli yhteensä 50, jotka kaikki tehtiin ilta-‎päiväulkoilun pukemistilanteissa. Havainnoinnin kohteena olivat 3 - 5–vuotiaiden ryhmien las-‎tentarhanopettajat ja lastenhoitajat.‎

Teoriana opinnäytetyössämme käytimme pääasiassa lähikehityksen vyöhykkeen teoriaa ja Aikuisen ‎sitoutuminen vuorovaikutukseen lapsen kanssa -asteikkoa (Adult Engagement Scale). ‎Lähikehityksen vyöhyke on Vygotskin teoria, jossa lasta autetaan kehittymään aikuisen toiminnan ‎avulla, esimerkiksi jakamalla ongelma pienempiin osiin ja auttamalla lasta hahmottamaan ‎ongelman olennaiset piirteet. Aikuisen sitoutuminen vuorovaikutukseen lapsen kanssa -asteikossa ‎on kolme osaa, sensitiivisyys, aktivointi ja autonomia, jotka on kaikki jaettu viisiportaisiin ‎arviointitaulukoihin. Sensitiivisyys on aikuisen herkkyyttä lapsen tunnetiloihin ja kykyä vastata ‎niihin. Aktivointi pitää sisällään aikuisen kyvyn motivoida lasta ja rikastuttaa tämän toimintaa. ‎Autonomia puolestaan mittaa aikuisen kykyä tukea lapsen itsenäisyyttä. Aikuisen läsnäolo ‎erilaisissa tilanteissa on tärkeää, sillä se mahdollistaa aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen. ‎Läsnäolo auttaa aikuista myös tunnistamaan lapsen avun- ja tuentarpeet. ‎

Tuloksien mukaan havainnoitavat olivat tilanteissa hyvin läsnä niin sensitiivisyyden, aktivoinnin ja ‎autonomian tasoilla ja toimivat siten, että he tukivat lähikehityksen vyöhykettä. Haasteelliseksi ‎osoittautui kehuminen sekä se, ettei aikuinen ryhtynyt auttamaan lasta pukemisessa liian nopeasti. ‎Aikuiset katsoivat lasta, yrittivät luoda ympärilleen positiivisen ilmapiirin, laskeutuivat fyysisesti ‎lapsen tasolle ja tarttuivat lasten vuorovaikutusaloitteisiin. Lasta kannustettiin yrittämään asioita ‎itse, lasten annettiin keskustella myös keskenään ja lapselle suotiin mahdollisuus tehdä omia ‎valintoja sekä ratkaista asioita itse. Aikuiset osasivat myös käyttää erilaisia toimintatapoja erilaisten ‎lasten kanssa ja huomioida lapsen avuntarpeet hyvin.‎

Our thesis was carried out in a VKK-Metro (Early Childhood development Unit) research day care ‎center as a part of VKK-Metro project. The purpose of our thesis was to find out about an adult's ‎presence in the children's transition situations and how adults consider the zone of proximal ‎development in their work from children’s perspective. The subject was formed through brain ‎storming sessions together with the day care center manager and with the staff. ‎ The thesis was carried out as a qualitative study and the material was collected by observing. In ‎the collection of observations quantitative methods were also used because the observations have ‎been presented in numbers as an Excel table. There were altogether 50 observations, all of them ‎made in dressing -up situations before the afternoon outdoor recreation. As subjects of the ob-‎servation were kindergarten teachers and children’s nurses of two groups of children at the age of ‎three to five years. ‎ The theories we mainly used in our thesis were the zone of proximal development and the Adult ‎Engagement Scale. The zone of proximal development is Vygotski’s theory in which the child is ‎helped by an adult for example by dividing the problem into smaller parts and by helping the child ‎to perceive the essential features of the problem. The Adult Engagement Scale is divided into ‎three parts: sensitivity, activation and autonomy which all have been divided into five-step rating ‎scales. The sensitivity of the adult is the sensitivity and the ability to answer to the child's feelings. ‎Activation contains the adults’ ability to motivate and to enrich the child in what the child is doing. ‎Autonomy measures the adults’ ability to support the child’s independence. The adults’ presence is ‎important in different situations because it makes the interaction between an adult and a child ‎possible. Commitment helps the adult also to identify the child's needs and to support them. ‎ According to the findings the adults were very present in the situations on the levels of sensitivity, ‎activation and autonomy so that they supported the zone of the proximal development in their ‎work. Praising and the fact that the adult did not start to help the child too fast in the dressing-up ‎situations seemed to be challenging. The adults looked at the child, tried to create a positive ‎atmosphere around them, descended physically to the child's level and answered the children's ‎interaction initiatives. The child was encouraged to try out the phases related to the dressing-up ‎situations, the children were allowed also to discuss among themselves and they were allowed to ‎make independent decisions when possible. The children were also allowed to resolve problems ‎and conflicts themselves. The adults knew how to use different ways of action, and how to pay ‎attention well to the child's needs of help.