Plantaarifaskiitin hoito paineaaltoterapialla
Hagström, Heidi; Mantere, Eerik; Sorsa, Annika (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061016254
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061016254
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää paineaaltoterapian vaikutusta plantaarifaskiitin hoidossa konservatiivisen terapian rinnalla. Opinnäytetyö toteutettiin neljän viikon intervention aikana. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Fysios Manukatti Oy:n kanssa, josta saimme paineaaltolaitteen sekä tilat käyttöömme.
Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen tutkimus, jossa tutkimushenkilöitä oli neljä. Kaikilla tutkimushenkilöillä oli krooninen kantakalvon kiputila (plantaarifaskiitti). Henkilöt jaettiin satunnaisesti kontrolli- ja koeryhmään. Tutkimushenkilöistä kontrolliryhmä sai kerran viikossa konservatiivista terapiaa ja koeryhmä sai konservatiivista terapiaa sekä paineaaltoterapiaa.
Tutkimushenkilöille tehtiin ennen interventiota alkumittaukset, jotka pitivät sisällään fysioterapeuttisen tutkimisen, PTA-lomakkeen ja VAS-kipulomakkeen täyttämisen. VAS-kipulomakkeessa oli viisi kipujanaa kivusta eri vuorokauden ja rasituksen aikoina. Tutkimushenkilöt täyttivät intervention lopuksi uudelleen PTA- ja VAS-lomakkeet. Opinnäytetyössä vertailtiin keskenään tutkimushenkilöiden alku- ja loppumittausten tuloksia sekä koe- ja kontrolliryhmän alku- ja loppumittausten tuloksia. Näin saatiin selville, oliko ryhmien saaman terapian vaikuttavuudessa eroa opinnäytetyön mittareilla mitattuna.
Tulokset syötettiin SPSS-järjestelmään. Tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, mutta koe- ja kontrolliryhmät olivat keskenään vertailukelpoisia. Tuloksia analysoitiin lisäksi prosenttien avulla. Alku- ja loppumittaustuloksista laskettiin muutosprosentti jokaiselle tutkimushenkilöille. Prosenttien vertailun perusteella kontrolliryhmän terapia oli vaikuttavampaa VAS-mittarilla mitattuna ja koeryhmän terapia oli vaikuttavampaa PTA-mittarilla mitattuna. Tulokset olivat ristiriitaisia eikä niitä pystytä yleistämään pienen aineiston vuoksi.
Tulevaisuudessa aiheesta pitäisi tehdä jatkotutkimuksia suuremmalla aineistolla. Paineaaltoterapian vaikuttavuutta voi tutkia tenniskyynärpään hoidossa.
Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen tutkimus, jossa tutkimushenkilöitä oli neljä. Kaikilla tutkimushenkilöillä oli krooninen kantakalvon kiputila (plantaarifaskiitti). Henkilöt jaettiin satunnaisesti kontrolli- ja koeryhmään. Tutkimushenkilöistä kontrolliryhmä sai kerran viikossa konservatiivista terapiaa ja koeryhmä sai konservatiivista terapiaa sekä paineaaltoterapiaa.
Tutkimushenkilöille tehtiin ennen interventiota alkumittaukset, jotka pitivät sisällään fysioterapeuttisen tutkimisen, PTA-lomakkeen ja VAS-kipulomakkeen täyttämisen. VAS-kipulomakkeessa oli viisi kipujanaa kivusta eri vuorokauden ja rasituksen aikoina. Tutkimushenkilöt täyttivät intervention lopuksi uudelleen PTA- ja VAS-lomakkeet. Opinnäytetyössä vertailtiin keskenään tutkimushenkilöiden alku- ja loppumittausten tuloksia sekä koe- ja kontrolliryhmän alku- ja loppumittausten tuloksia. Näin saatiin selville, oliko ryhmien saaman terapian vaikuttavuudessa eroa opinnäytetyön mittareilla mitattuna.
Tulokset syötettiin SPSS-järjestelmään. Tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, mutta koe- ja kontrolliryhmät olivat keskenään vertailukelpoisia. Tuloksia analysoitiin lisäksi prosenttien avulla. Alku- ja loppumittaustuloksista laskettiin muutosprosentti jokaiselle tutkimushenkilöille. Prosenttien vertailun perusteella kontrolliryhmän terapia oli vaikuttavampaa VAS-mittarilla mitattuna ja koeryhmän terapia oli vaikuttavampaa PTA-mittarilla mitattuna. Tulokset olivat ristiriitaisia eikä niitä pystytä yleistämään pienen aineiston vuoksi.
Tulevaisuudessa aiheesta pitäisi tehdä jatkotutkimuksia suuremmalla aineistolla. Paineaaltoterapian vaikuttavuutta voi tutkia tenniskyynärpään hoidossa.