Rentoutuminen mielenterveyden tukena : EMY ry:n jäsenten kokemuksia rentoutumisryhmästä
Malmberg, Miia; Wiksten, Sanna (2009)
Malmberg, Miia
Wiksten, Sanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902011290
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902011290
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on toteutettu Espoon Mielenterveysyhdistys EMY ry:n ja Laurea-ammattikorkeakoulun Työn rajalla –hankkeessa ja se on kvalitatiivinen tutkimus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhdessä EMY ry:n jäsenten kanssa opas rentoutumisen harjoittelusta. Tavoitteena oli tiedottaa EMY ry:n jäseniä rentoutumisharjoittelusta.
Työ koostuu kolmesta osasta: rentoutumisharjoittelutuokioista, haastatteluista sekä rentoutumisen harjoittelun oppaan kokoamisesta.
1) Ohjasimme EMY ry:n jäsenille rentoutumisryhmää, joka kokoontui yhteensä 13 kertaa, joista seitsemällä kerralla ohjasimme erilaisia rentoutumisharjoituksia soveltaen Roxendalin kehotietoisen terapian teoriaa. Ohjaamaamme rentoutumisryhmään osallistui seitsemän EMY ry:n jäsentä.
2) Teemahaastatteluilla selvitimme millaisia kokemuksia jäsenillä oli rentoutumista ja millaisia kokemuksia he saivat rentoutumisryhmästä. Haastattelut analysoimme sisällön analyysillä. Rentoutumisharjoitustuokioiden tavoitteena oli selvittää ryhmäläisten kokemusten perusteella harjoitteiden hyviä ja huonoja puolia, joita selvitimme strukturoidun lomakehaastattelun avulla.
3) Haastatteluista ja ohjaamistamme harjoituksista saadun palautteen perusteella kokosimme ”Rento keho, rento mieli – opas rentoutumisen harjoitteluun” –oppaan.
Tulosten perusteella ryhmäläisillä oli ennestään erilaisia kokemuksia rentoutumisesta. Rentoutumisryhmän koettiin antaneen onnistuneita rentoutumisen kokemuksia, joita ryhmäläiset kokivat voivansa hyödyntää arkielämässään, vaikka rentoutumisen harjoittelun koettiin olevan edelleen haasteellista. Ryhmäläiset kokivat, että rentoutumisryhmän jatkaminen tukisi heidän harjoitteluaan. Rentoutumisryhmässä käytetyistä harjoituksista parhaiten onnistuneiksi harjoitteiksi koettiin Jacobssonin jännitä – rentouta-harjoitus, venyttely rentoutumisharjoituksena sekä seisten tehtävä kehotietoinen rentoutumisharjoitus. Tulosten perusteella rentoutumisen harjoittelulla voi olla vaikutusta osana mielenterveyskuntoutujan terveydenedistämistä.
Työ koostuu kolmesta osasta: rentoutumisharjoittelutuokioista, haastatteluista sekä rentoutumisen harjoittelun oppaan kokoamisesta.
1) Ohjasimme EMY ry:n jäsenille rentoutumisryhmää, joka kokoontui yhteensä 13 kertaa, joista seitsemällä kerralla ohjasimme erilaisia rentoutumisharjoituksia soveltaen Roxendalin kehotietoisen terapian teoriaa. Ohjaamaamme rentoutumisryhmään osallistui seitsemän EMY ry:n jäsentä.
2) Teemahaastatteluilla selvitimme millaisia kokemuksia jäsenillä oli rentoutumista ja millaisia kokemuksia he saivat rentoutumisryhmästä. Haastattelut analysoimme sisällön analyysillä. Rentoutumisharjoitustuokioiden tavoitteena oli selvittää ryhmäläisten kokemusten perusteella harjoitteiden hyviä ja huonoja puolia, joita selvitimme strukturoidun lomakehaastattelun avulla.
3) Haastatteluista ja ohjaamistamme harjoituksista saadun palautteen perusteella kokosimme ”Rento keho, rento mieli – opas rentoutumisen harjoitteluun” –oppaan.
Tulosten perusteella ryhmäläisillä oli ennestään erilaisia kokemuksia rentoutumisesta. Rentoutumisryhmän koettiin antaneen onnistuneita rentoutumisen kokemuksia, joita ryhmäläiset kokivat voivansa hyödyntää arkielämässään, vaikka rentoutumisen harjoittelun koettiin olevan edelleen haasteellista. Ryhmäläiset kokivat, että rentoutumisryhmän jatkaminen tukisi heidän harjoitteluaan. Rentoutumisryhmässä käytetyistä harjoituksista parhaiten onnistuneiksi harjoitteiksi koettiin Jacobssonin jännitä – rentouta-harjoitus, venyttely rentoutumisharjoituksena sekä seisten tehtävä kehotietoinen rentoutumisharjoitus. Tulosten perusteella rentoutumisen harjoittelulla voi olla vaikutusta osana mielenterveyskuntoutujan terveydenedistämistä.