”Se oli hyvä, että jotain yritetään…” : - Vertaisarvioinnin seuranta ja vaikutukset

Abstract

Opinnäytetyöni aiheena on Asumispalvelusäätiö ASPAn Asiakkaan äänellä - kehittämishankkeeseen liittyvän vertaisarviointimenetelmän ja sen vaikutusten arviointi. Opinnäytetyöni sisältää seuranta-arvioinnit kolmeen vertaisarviointiin osallistuneeseen asumispalveluyksikköön. Tavoitteenani oli selvittää asumispalveluja käyttävien ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia saamiinsa palveluihin sekä vertaisarvioinnin vaikutuksia ihmisten asumiseen ja elämiseen.

Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen ja eli laadullinen tutkielma. Sen teoreettinen viitekehys rakentuu asumispalveluiden toimintaympäristön sekä asiakaslähtöisyyden osa-alueiden kuvaamisesta. Seuranta-arviointihaastattelut toteutettiin puolistrukturoituina lomakehaastatteluina jokaiselle osallistujalle yksitellen. Yksittäisten seuranta-arviointihaastattelujen määrä on 14. Analysoin aineistoa laadullisella sisällönanalyysilla luokittelemalla sitä arviointikysymysten pääteemojen mukaan. Menetelmän arviointia koskevaa aineistoa tarkastelin SWOT- analyysilla kartoittamalla sen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Tarkoituksena oli myös arvioida vaikutusten onnistumista vertaisarvioinnin eri vaikuttamisen tasojen mukaan.

Tuloksista selvisi, että suurin osa vastaajista kertoi edelleen voivansa itse ottaa vastuun omasta asumisesta ja elämisestä sekä päättää miten elää omassa kodissa. Suurin osa vastanneista ei kuitenkaan ollut voinut valita asuinpaikkaansa. Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiseen liittyvät tulokset vaihtelivat asumispalveluyksiköittäin. Kiire ja työntekijäresurssit vaikuttivat vastaajien mukaan vaihtelevasti avun saamiseen ja vain osa vastanneista oli tietoinen oikeudestaan nähdä itseään koskevat tiedot. Asiakkaan ja työntekijän kohtaamisen kannalta näytti olevan merkitystä sillä asuiko asiakas isossa vai pienessä asumispalveluyksikössä. Tulosten mukaan kaikissa kolmessa seuranta-arviointiin osallistuneissa asumispalveluyksiköissä järjestettiin edelleen yhteisiä kokouksia tai palavereja. Se, miten eri mielipiteet otettiin huomioon yhteisissä kokouksissa ja tapahtuiko sovituissa yhteisissä asioissa muutosta, vaihteli. Vammaisten ihmisten toiveiden ja tarpeiden sivuuttaminen palveluja järjestettäessä näkyi myös palvelusuunnitelmaa koskevissa vastauksissa. Vastaajilla oli myös epätietoisuutta palvelujen kehittämiseksi käytettävistä menetelmistä.

Kaikissa seuranta-arviointiin osallistuneissa asumispalveluyksiköissä vertaisarviointi koettiin pääsääntöisesti myönteisenä asiana. Kokemus siitä, oliko muutoksia tapahtunut vertaisarvioinnin jälkeen, vaihteli. Tulosten mukaan vain yhdessä asumispalveluyksikössä sekä arvioitsijoiden että vastaajien mukaan oli tapahtunut muutosta parempaan. Se johtuuko asioiden muuttuminen laki uudistuksesta, asumispalveluyksikön pienestä koosta vai työntekijöiden tai asiakkaiden aktiivisuudesta, selvinnee kun seuranta-arviointeja tehdään lisää erikokoisiin ja erilaisiin asumispalveluyksiköihin.

“It was good that something is tried” – Peer review follow-up and impacts

The subject of my thesis is evaluation of the peer review method and its effects associated with Client’s voice project by ASPA Housing Services Foundation. My thesis includes follow-up reviews of three housing service units that participated in peer review. My intention was to find out what kinds of possibilities do the people who are using housing services have in impacting the services they receive and how does the peer review affect on people’s living circumstances.

My thesis is a qualitative research and the theoretical background is built on describing the operational environment of the housing services and the sectors of client oriented approach. Follow-up review interviews were carried out by half-structured questionnaire that was given to every participant individually. The number of the individual peer review interviews is 14. I analyzed the data with a qualitative content analysis by categorizing it by main themes of evaluation questions. The data of method evaluation was observed with SWOT-analysis by surveying its strengths, weaknesses, possibilities and threats according to different levels of peer review impacting.

Based on the results, most of the participants told that they are still able to take responsibility for their own living and to decide how to live everyday life at home. However, most of the participants had not been able to choose where they live. The results related to meetings between workers and clients varied by units. Haste and worker resources affected variably on getting help according to participants and only a part of them were aware of their right to see the information concerning themselves. On behalf of client and worker meetings it seemed to make a difference whether the client lived in a big or in a small housing service unit. According to the results all the three housing service units participating in follow-up reviews are still organizing collective meetings or sessions. The fact on whether different opinions were taken into consideration in collective meetings or agreed changes executed varied. Disregarding the hopes and needs of handicapped people in organizing services was also noticed in answers concerning service plans. The participants were also uncertain of the methods used in developing the services.

All the housing service units participating in follow-up reviews experienced the peer review mainly as a positive matter. The experience on whether there have been any changes since the peer review varied. Based on the results only one housing service unit according to the evaluators and repliers has made a change to better. If that is because of the law reform, the size of the unit or the activity of the workers or clients will be clarified when more follow-up reviews are executed in different sizes of units.