Vastaanottajasta tekijäksi : Mediakasvatusopetuksen kehittäminen alakouluissa
Viherä, Johanna; Huttunen, Henna-Riikka (2010)
Viherä, Johanna
Huttunen, Henna-Riikka
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916202
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916202
Tiivistelmä
Huttunen, Henna-Riikka & Viherä, Johanna. Vastaanottajasta tekijäksi. Mediakasvatusopetuksen kehittäminen alakouluissa. Turku, syksy 2010, 73 s., 8 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak länsi, Turku. Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK).
Opinnäytetyö koostuu tutkielmasta ja kehittämishankkeesta. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, sopiiko mediapajamuotoinen opetus osaksi alakoulun mediaopetusta ja miten alakoulun mediakasvatusta voisi kehittää liittämällä se laajemmaksi osaksi muuta opetusta. Kehittämishankkeena oli videopajakurssi yhden varsinaissuomalaisen alakoulun neljännelle luokalle.
Lähtötilanteen selvittämiseksi kyseisen luokan opettajaa haastateltiin siitä, kuinka hän on ottanut Opetushallituksen asettamat mediakasvatustavoitteet huomioon opetuksessaan. Kehittämishankkeen tavoitteena oli opettaa ne mediakasvatuksen tavoitteina olevat asiat, joita opettaja ei ollut painottanut opetuksessaan. Opettaja oli keskittynyt opetuksessaan viestin vastaanottajapuoleen, joten videopaja oli luonnollinen valinta viestin tuottamisen opettamiseksi.
Kurssin aikana tarkkailtiin oppilaita ja havainnoitiin sitä, miten he ymmärtävät mediaa. Ennen kurssin suunnittelua oppilaille tehtiin kysely, jonka avulla selvitettiin heidän median käyttöään ja mediateknisiä taitojaan. Kurssin jälkeen oppilaat tekivät testin, jonka avulla selvitettiin miten he olivat sisäistäneet opetetut asiat mediapajaopetuksella, eli itse tekemällä. Oppilaiden tekemistä tuotoksista sekä lopputestistä voitiin päätellä, että oppilaat sisäistivät kurssilla opetetut asiat keskimäärin hyvin.
Kehitysehdotukset liittyvät median käyttöön kouluissa. Median käyttöä voisi kehittää liittämällä mediapaja itsenäiseksi osaksi opetusta, lisäämällä median käyttöä opetusvälineenä ja -sisältöinä kaikissa oppiaineissa. Kehitysehdotukset muokkautuivat koulun mediapainotteisen luokanopettajan haastattelun ja kurssilla tehtyjen havaintojen, sekä lähdekirjallisuuden perusteella.
Opinnäytetyöprosessin aikana selvisi, kuinka suuri, luonnollinen ja innostava osa media on lasten elämää. Selvisi myös, että aikuiset saattavat kokea lasten median käytön vahingoittavana tekijänä, eivätkä he välttämättä pidä mediaa lasta kasvattavana tai kehittävänä asiana.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak länsi, Turku. Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK).
Opinnäytetyö koostuu tutkielmasta ja kehittämishankkeesta. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, sopiiko mediapajamuotoinen opetus osaksi alakoulun mediaopetusta ja miten alakoulun mediakasvatusta voisi kehittää liittämällä se laajemmaksi osaksi muuta opetusta. Kehittämishankkeena oli videopajakurssi yhden varsinaissuomalaisen alakoulun neljännelle luokalle.
Lähtötilanteen selvittämiseksi kyseisen luokan opettajaa haastateltiin siitä, kuinka hän on ottanut Opetushallituksen asettamat mediakasvatustavoitteet huomioon opetuksessaan. Kehittämishankkeen tavoitteena oli opettaa ne mediakasvatuksen tavoitteina olevat asiat, joita opettaja ei ollut painottanut opetuksessaan. Opettaja oli keskittynyt opetuksessaan viestin vastaanottajapuoleen, joten videopaja oli luonnollinen valinta viestin tuottamisen opettamiseksi.
Kurssin aikana tarkkailtiin oppilaita ja havainnoitiin sitä, miten he ymmärtävät mediaa. Ennen kurssin suunnittelua oppilaille tehtiin kysely, jonka avulla selvitettiin heidän median käyttöään ja mediateknisiä taitojaan. Kurssin jälkeen oppilaat tekivät testin, jonka avulla selvitettiin miten he olivat sisäistäneet opetetut asiat mediapajaopetuksella, eli itse tekemällä. Oppilaiden tekemistä tuotoksista sekä lopputestistä voitiin päätellä, että oppilaat sisäistivät kurssilla opetetut asiat keskimäärin hyvin.
Kehitysehdotukset liittyvät median käyttöön kouluissa. Median käyttöä voisi kehittää liittämällä mediapaja itsenäiseksi osaksi opetusta, lisäämällä median käyttöä opetusvälineenä ja -sisältöinä kaikissa oppiaineissa. Kehitysehdotukset muokkautuivat koulun mediapainotteisen luokanopettajan haastattelun ja kurssilla tehtyjen havaintojen, sekä lähdekirjallisuuden perusteella.
Opinnäytetyöprosessin aikana selvisi, kuinka suuri, luonnollinen ja innostava osa media on lasten elämää. Selvisi myös, että aikuiset saattavat kokea lasten median käytön vahingoittavana tekijänä, eivätkä he välttämättä pidä mediaa lasta kasvattavana tai kehittävänä asiana.