Esiselvitys käytäväharvennuksen korjuuvaurioista ensiharvennuskohteilla Suonenjoella ja Kontiolahdella

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin käytäväharvennuksen käyttökelpoisuutta ensiharvennuskohteilla. Käyttökelpoisuutta tarkasteltiin vertaamalla käytäväharvennuksen ja normaalin ensiharvennuksen korjuujälkeä keskenään. Korjuujäljen osalta oli kiinnostavinta tietää, vaikuttaako harvennusmenetelmä harvennuksessa syntyvien puusto- ja maastovaurioiden määrään. Käytäväharvennuksen käyttökelpoisuutta selvitettiin Suonenjoella ja Kontiolahdella, joissa suoritettiin puusto- ja maastovauriomittaukset. Opinnäytetyössä mitattiin vaurioiden määrä käytäväharvennetuilta ja normaalisti harvennetuilta koealueilta, ja niitä verrattiin toisiinsa.

Opinnäytetyössä suoritetuissa mittauksissa runkovaurioita havaittiin melko vähän. Juuri- ja maastovaurioita ei havaittu laisinkaan. Käytäväharvennus pystyttiin tekemään ennakkoraivaamattomilla alueilla hieman vähemmillä runkovaurioilla mitä normaaliharvennus raivatuilla alueilla.

Käytäväharvennuksessa metsäkanalinnut ja muu riista voisivat hyötyä käytävien välille syntyvistä tiheiköistä, sillä ne toimisivat eläimille riistatiheikköinä. Käytäväharvennus vaikuttaa lupaavalta harvennusmenetelmältä, jonka tutkimiseen tarvitaan lisää tietoa ja selvityksiä.