Sairaanhoitajien diabetesosaaminen tehostetussa palveluasumisessa
Pekkarinen, Susanna; Heikkilä, Jenni (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061216652
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061216652
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tukea kehittämistyötä Helsingissä toimivan keskisuuren yrityksen tehostetussa palveluasumisessa työskentelevien sairaanhoitajien osaamista diabeteksen hoitotyön osalta. Tavoitteena oli lisätä tietoa sairaanhoitajien osaamista diabeteksesta ikääntyneiden erityispiirteistä ja diabeteksen eri hoitoalueista. Opinnäytetyö toteutettiin Helsingissä toimivan keskisuuren yrityksen tehostetun palveluyksikön kanssa, jossa on yhdeksän yksikköä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin triangulaatiota, eli kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen mene- telmän yhdistelmää. Aineiston keruu toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi myös avoimia kysymyksiä. Kyselylomake lähetettiin sähköpostilla saatekirjeineen 21:lle sairaanhoitajalle ja heistä 12 vastasi kyselyyn. Vastausprosentti oli 57 %. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja kvalitatiivinen aineisto analysoitiin deduktiivisella eli teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten perusteella sairaanhoitajien osaamistaso diabeteksesta on kiitettävällä ja erinomaisella tasolla. Lähes kaikki sairaanhoitajat kuitenkin arvioivat oman osaamisensa alhaisemmaksi, kuin mitä se kyselylomakkeen mukaan oli. Osaaminen koostui neljästä osa-alu-eesta jotka olivat diabetes sairautena, lääkehoito, liikunta ja toimintakyky sekä jalkahoito. Osaamistaso jaettiin arvosanoille 1—5, jotta osaamistasoa voitiin verrata sairaanhoitajien omaan arvioonsa osaamistasoonsa asteikolla 1—5. Parhaimmat pistemäärät hoitajat saivat liikunnasta ja toimintakyvystä. Toiseksi parhaiten heillä sujui jalkahoidon osa-alue. Heikoimman osa-alueen jakoi tasapuolisesti diabetes sairautena sekä lääkehoito. Tutkimuksessa tuli ilmi, että sairaanhoitajat toivoisivat lisäkoulutusta yleisesti diabeteksesta, lääkehoidon insuliineihin liittyvää, motivoimisen suhteen sekä hiilihydraattien arviointiin ja asukkaan vaihtelevan ruokahalun arviointiin.
Opinnäytetyön tutkimustulosten pohjalta jatkokehittämisehdotukseksi nousi esille, että tutkimusta voitaisiin hyödyntää toiminnallisen opinnäytetyön muodossa esimerkiksi diabeteksen hoito-oppaana, joka käsittelisi diabetesta sairastavan asukkaan kokonaisvaltaista hoitoa. Oppaan tavoitteena olisi, että hoitajat saisivat tukea osaamiseensa ja että heillä olisi helposti saatavilla oleva opas, josta löytyisi nopeasti ja vaivattomasti tietoa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin triangulaatiota, eli kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen mene- telmän yhdistelmää. Aineiston keruu toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi myös avoimia kysymyksiä. Kyselylomake lähetettiin sähköpostilla saatekirjeineen 21:lle sairaanhoitajalle ja heistä 12 vastasi kyselyyn. Vastausprosentti oli 57 %. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja kvalitatiivinen aineisto analysoitiin deduktiivisella eli teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten perusteella sairaanhoitajien osaamistaso diabeteksesta on kiitettävällä ja erinomaisella tasolla. Lähes kaikki sairaanhoitajat kuitenkin arvioivat oman osaamisensa alhaisemmaksi, kuin mitä se kyselylomakkeen mukaan oli. Osaaminen koostui neljästä osa-alu-eesta jotka olivat diabetes sairautena, lääkehoito, liikunta ja toimintakyky sekä jalkahoito. Osaamistaso jaettiin arvosanoille 1—5, jotta osaamistasoa voitiin verrata sairaanhoitajien omaan arvioonsa osaamistasoonsa asteikolla 1—5. Parhaimmat pistemäärät hoitajat saivat liikunnasta ja toimintakyvystä. Toiseksi parhaiten heillä sujui jalkahoidon osa-alue. Heikoimman osa-alueen jakoi tasapuolisesti diabetes sairautena sekä lääkehoito. Tutkimuksessa tuli ilmi, että sairaanhoitajat toivoisivat lisäkoulutusta yleisesti diabeteksesta, lääkehoidon insuliineihin liittyvää, motivoimisen suhteen sekä hiilihydraattien arviointiin ja asukkaan vaihtelevan ruokahalun arviointiin.
Opinnäytetyön tutkimustulosten pohjalta jatkokehittämisehdotukseksi nousi esille, että tutkimusta voitaisiin hyödyntää toiminnallisen opinnäytetyön muodossa esimerkiksi diabeteksen hoito-oppaana, joka käsittelisi diabetesta sairastavan asukkaan kokonaisvaltaista hoitoa. Oppaan tavoitteena olisi, että hoitajat saisivat tukea osaamiseensa ja että heillä olisi helposti saatavilla oleva opas, josta löytyisi nopeasti ja vaivattomasti tietoa.