Työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella olevien nuorten näkemyksiä sosiaalisesta toimintakyvystä ja sen vahvistamisen keinoista

Varis, Karin

Työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella olevien nuorten näkemyksiä sosiaalisesta toimintakyvystä ja sen vahvistamisen keinoista

Varis, Karin (2019)

Avaa tiedosto

opinnäytetyö_Varis.pdf (5.851Mt)

Lataukset:

Varis, Karin

2019

Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061517020

Tiivistelmä

Opinnäytetyöni oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tavoitteena oli tuoda keskusteluun etsivän nuorisotyön asiakkaan olevien nuorten ajatuksia sosiaalisesta toimintakyvystään, sen tilasta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Kehittämistyön päämääränä oli antaa tutkitun pohjalta ehdotuksia Jyväskylän etsivän nuorisotyön kehittämissuunnitelmaan siitä, kuinka sosiaalista toimintakykyä voitaisiin yksilötyössä arvioida, tukea ja vahvistaa. Tarve sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseen tähtäävälle kehittämistyölle on noussut keskusteluun niin käytännön työssä, kuin hallituksen kannanotoissakin. Kehittämistyö linkittyi vuoden 2017 Nuorisotutkimusverkoston Nuorisobarometrin erillisnäytteeseen, ”Työtä, koulutus- tai harjoittelupaikkaa ilman olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista.”

Kehittämistyön teoreettisena viitekehyksenä oli sosiaalinen toimintakyky sekä siihen liittyvät teoriat osallisuudesta, toimijuudesta ja yhteisöllisyydestä. Kohderyhmänä olivat työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella olevat etsivän nuorisotyön asiakkaana olevat nuoret. Opinnäytetyössä käytettiin kehittämisvälineenä sovelletusti BIKVA-asiakaslähtöistä kehittämismenetelmää. Kehittämistyön tutkimusaineisto kerättiin kolmella eri tasolla: edeten asiakaslähtöisesti kuuden etsivän nuorisotyön asiakkaan teemahaastatteluista Jyväskylän etsivän nuorisotyön ohjaajien (n=12) kehittävään työpajaan ja lopulta aineiston analysointien kautta Nuorisopalveluiden johtotiimille esittelyyn ja keskusteluun. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttämällä teorialähtöistä analyysia.

Aineistosta keskeisinä tuloksina nousivat esiin nuorten kokemukset toiseudesta, koulukiusaamisesta sekä yksinäisyydestä. Nuorten arkea leimasivat kaventuneet elinpiirit sekä toimettomuus, jotka osaltaan lisäsivät elämänhallinnanvaikeuksia. Nuoret toivat esiin negatiivisen leimautumisen työttömyyden ja kouluttamattomuuden vuoksi.He määrittelivät itsensä yhteiskunnan reunalle, perusteenaan työ- ja koulutuselämän ulkopuolisuus. Tulosten perusteella työelämään kiinnittymisen ohella olisi tärkeää tunnistaa myös vaihtoehtoiset toimet, joilla pyritään vahvistamaan nuorten hyvinvointia ja yhteiskuntaan liittymistä, kuten mielekkään vapaa-ajan ja vasteettoman aktivoitumisen merkityksellisyys. Merkittävänä huomiona esiintyi yhteisöllisyyden tärkeys koulupudokkuuden ehkäisemisessä.

Tutkimustulokset osoittivat sosiaalisen toimintakyvyn haasteiden merkityksen erityisesti nuoren elämänkulun katkosvaiheissa. Nuorilla oli kasautuneita haasteita, ja myös ulkopuolisen motivoinnin ja tuen tarve asioiden hoitamisessa sekä aktivoitumisessa oli laaja. Aineistossa korostui etsivien nuorisotyöntekijöiden rooli nuoren tukijana ja resilienssin vahvistajana sekä sosiaalisten toimintaympäristöjen tarjoajana ja negatiivisten leimojen häivyttäjänä. Opinnäytetyössä onnistuttiin luomaan vuorovaikutustilanne asiakkaiden, työntekijöiden ja johtotiimin välille sekä rakentamaan vahva pohja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseen tähtäävälle kehittämistyölle. Tulosten perusteella etsivässä nuorisotyössä moniammatillista yhteistyötä tulee tiivistää entisestään ja nuorten asioita tulee viedä aktiivisemmin eteenpäin päättäjätasolle. Tulokset eivät ole paikkakuntakohtaisia ja ovat sovellettavissa myös muualle

Kokoelmat

Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)