Lasten vertaisryhmätoiminta lastensuojelun perhetyössä : "Se on semmonen evästämisen paikka maailman myrskyihin."

Abstract

Tämä opinnäyte kartoitti lastensuojelun perhetyössä toteutettavaa lasten vertaisryhmätoimintaa. Opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, mitä on ja mitkä tekijät mahdollistavat lastensuojelun perhetyössä lasten vertaisryhmätoiminnan toteuttamisen, miten lapset hyötyvät siitä ja kuinka toimintaa voisi kehittää. Toisena tavoitteena oli tarjota perhetyöntekijöille aika ja paikka lasten vertaisryhmätoiminnasta keskustelulle ja kokemusten vaihtamiselle. Tarkastelun kohteena olivat Seitti-hankkeessa mukana olevien tahojen lastensuojelun perhetyöntekijöiden kokemukset. Lahden kaupunki, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän Peruspalvelukeskus Aava ja Läntisen perusturvapiirin Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitos ovat hankkeessa mukana olevia toimijoita.

Opinnäytetyön teoreettisina lähtökohtina toimivat lastensuojelun perhetyö ja lasten vertaisryhmätoiminta. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto kerättiin focus group -ryhmäkeskustelumetodilla ja analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Opinnäytetyömme tulokset voidaan hyödyntää seudullisessa Seitti-hankkeessa jo sen toteutusaikana.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lasten vertaisryhmätoiminta on tärkeä osa lastensuojelun perhetyötä. Ryhmätoiminnan nopea käynnistäminen esille nousseen tarpeen pohjalta nähdään merkityksellisenä. Lasten vertaisryhmätoiminta on monipuolista ja sen toteuttaminen on lisääntynyt vuosien kuluessa. Perhetyöntekijät kokivat ryhmätoiminnan toteuttamisen mielekkäänä, mutta käynnistämiseen liittyvät käytännön toimenpiteet ovat työläitä. Lasten vertaisryhmiä ohjataan useimmiten parityönä toiminnallisia menetelmiä käyttäen.

Tulokset ilmaisivat myös, että lasten vertaisryhmätoiminnan toteuttaminen vaatii erilaisia sisäisiä ja ulkoisia rakenteita sekä lähiesimiesten tukea ja yhteistyötä sekä lasten vanhempien että yhteistyötahojen kanssa. Perhetyöntekijät kokivat, että lapset saavat vertaisryhmätoiminnasta monenlaista hyötyä, kuten vertaistuen ja osallisuuden kokemuksia sekä erilaisia sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja. Keskeisimpinä kehittämiskohteina olivat ryhmien ja yhteistyön lisääminen sekä perhetyöntekijöiden lisäkouluttautuminen. Perhetyöntekijöiden näkemysten mukaan lasten vertaisryhmätoimintaa tulisi kehittää ennaltaehkäisevään suuntaan.

The thesis studies children’s peer support group activities organised by child welfare family support services. The primary objectives of the thesis were to describe children’s peer support group activities, determine the factors that enable the implementation of such activities in child welfare family support work, analyse the benefits of the activities for children and discover areas of improvement. A further objective was to offer family support workers a time and place to discuss children’s peer support group activities and exchange experiences. We surveyed the experiences of child welfare family support workers employed by the participants of the Seitti project: the City of Lahti, the Aava Centre for Basic Services of the Päijät-Häme Social and Health Care Group and the Oiva Centre for Basic Services.

The theoretical background of the thesis is based on child welfare family support work and peer support group activities for children. In the study we applied a qualitative approach. The research material was collected using focus group discussion method and analysed using content analysis method. The results of our thesis can be used in the regional Seitti project while the project is still ongoing.

The results of the study showed that peer support groups for children are an important part of child welfare family support services. A quick response to a need to start a peer support group is considered essential. Children’s peer support group activities take many forms, and more groups are being established each year. Family support workers said that work with peer support groups is meaningful, but getting a group started is a complicated process. Children’s peer support groups are usually led by a team of two family support workers, using action methods.

The results also indicated that the implementation of children’s peer support group activities requires various internal and external structures, support from the immediate supervisors and collaboration with the parents and co-operation partners. Family support workers felt that the groups are beneficial for the children in many ways. For example, the children experience peer support and involvement and learn social and interactive skills. The most important areas of improvement included increasing the number of groups, enhancing co-operation and providing further training for family support workers. According to family support workers, further development of children’s peer support group activities should focus on the prevention of problems.