Huomioidaanko taloustilanteen vaikutukset rikollisuuteen määriteltäessä poliisin määrärahoja?
Klemetti, Kimmo (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019081917887
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019081917887
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli alun perin selvittää vaikuttaako taloustilanne rikollisuuteen ja pohtia siinä ohessa onko mahdollisia vaikutuksia huomioitu poliisin resursseja määriteltäessä. Työn edetessä tutkimuksen suunta kohdistui tarkastelemaan enemmän poliisien resurssin kehitystä, suunniteltua tavoitetilaa ja resurssien todellista toteutumista.
Teoreettisessa viitekehyksessä käytettiin luotettavien tahojen laatimia kaikkien saatavilla olevia julkaisuja. Käytössä oli Tilastokeskuksen julkaisu Taloustilanteen vaikutuksesta rikollisuuteen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen tarkastelu Sisäministeriön ja poliisien resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä, Poliisin pitkän aikavälin henkilöstötarpeiden suunnitelma ja Sisäisen turvallisuuden strategia.
Tutkimus osoittaa, että poliisien määrään vaikuttaa taloustilannetta ja siihen liittyvää rikollisuutta enemmän poliittinen päätöksenteko. Poliisi on valtion yritysten joukossa osana tuottavuusohjelmaa. Vähenevillä henkilötyövuosilla tavoitellaan parempaa tulosta, eli tuottavuutta. Rikollisuus ja sen vaikutukset on tiedostettu päätöksiä tehtäessä.
On totta, että uudistamalla toimintoja ja järjestelmiä, poliisien määrää voi laskennallisesti vähentää. Näyttää kuitenkin siltä, että muutoksilla poliisin koulutusjärjestelmään, eläkepoistumien laskelmilla, työn tehostamisella ja kiristyvillä määrärahoilla on ollut haittavaikutuksia joiden seurauksena poliisi on menettänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 600 poliisia ja menettää toiset 600 poliisia vuoteen 2024 mennessä.
Jatkotutkimusaiheena opinnäytetyölle on rikollisuuden juurisyihin perehtyminen. Saako rikollisuutta vähennettyä panostamalla ennalta estävään toimintaan tai nuorisopsykiatriaan, siihen mikä saa henkilön hakeutumaan rikolliselle polulle. Voisiko juurisyihin panostamalla saada rikollisuutta vähenemään ja siten saavuttaa säästöjä?
Teoreettisessa viitekehyksessä käytettiin luotettavien tahojen laatimia kaikkien saatavilla olevia julkaisuja. Käytössä oli Tilastokeskuksen julkaisu Taloustilanteen vaikutuksesta rikollisuuteen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen tarkastelu Sisäministeriön ja poliisien resurssien ja poliisitoimen palvelujen laadun tasosta ja kehityksestä, Poliisin pitkän aikavälin henkilöstötarpeiden suunnitelma ja Sisäisen turvallisuuden strategia.
Tutkimus osoittaa, että poliisien määrään vaikuttaa taloustilannetta ja siihen liittyvää rikollisuutta enemmän poliittinen päätöksenteko. Poliisi on valtion yritysten joukossa osana tuottavuusohjelmaa. Vähenevillä henkilötyövuosilla tavoitellaan parempaa tulosta, eli tuottavuutta. Rikollisuus ja sen vaikutukset on tiedostettu päätöksiä tehtäessä.
On totta, että uudistamalla toimintoja ja järjestelmiä, poliisien määrää voi laskennallisesti vähentää. Näyttää kuitenkin siltä, että muutoksilla poliisin koulutusjärjestelmään, eläkepoistumien laskelmilla, työn tehostamisella ja kiristyvillä määrärahoilla on ollut haittavaikutuksia joiden seurauksena poliisi on menettänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 600 poliisia ja menettää toiset 600 poliisia vuoteen 2024 mennessä.
Jatkotutkimusaiheena opinnäytetyölle on rikollisuuden juurisyihin perehtyminen. Saako rikollisuutta vähennettyä panostamalla ennalta estävään toimintaan tai nuorisopsykiatriaan, siihen mikä saa henkilön hakeutumaan rikolliselle polulle. Voisiko juurisyihin panostamalla saada rikollisuutta vähenemään ja siten saavuttaa säästöjä?