Koira ratkaisukeskeisenä valmentajana: Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia eläinavusteisesta ratkaisukeskeisestä valmennuksesta
Hakola, Saana (2019)
Hakola, Saana
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019082517963
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019082517963
Tiivistelmä
Kansaneläkelaitos (Kela) teki vuonna 2018 tutkimuksen eläinavusteisesta terapiatyöstä Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa muista, kuin hevosavusteisista eläinavusteisista menetelmistä ja niiden käytöstä Suomessa sekä koota tutkimustietoa eläinavusteisten menetelmien toimivuudesta toimintaterapiassa, psykoterapiassa, fysioterapiassa ja puheterapiassa. Tutkimusraportin johtopäätöksissä mainitaan, että tarvitaan vielä lisätutkimusta eläimen itsensä vaikutuksesta osana terapiaprosessia ja lisäksi kuntoutujien omista kokemuksista koskien eläinavusteista terapiaa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia aikuisten mielenterveyskuntoutujien näkemyksiä ja kokemuksia eläinavusteisesta ratkaisukeskeisestä valmennuksesta mielenterveyttä tukevana palveluna. Tässä tapauksessa eläinavusteisuus tarkoitti koiran läsnäoloa valmennustilanteissa. Tavoitteena oli myös tutkia koiran yksilöllisiä ominaisuuksia ja vaikutuksia asiakkaiden hyvinvoinnin kannalta sekä tuottaa ehdotuksia eläinavusteisen työtavan kehittämiseksi.
Opinnäytetyön tietoperustan muodostavat ihmisen toimintakyky, sosiaalinen kuntoutus, eläinavusteinen valmennus/interventio ja ratkaisukeskeinen työtapa.
Asiakkaat saatiin Espoon Mielenterveysyhdistys Ry:n kautta ja heitä oli yhteensä viisi. Yksilövalmennukset alkoivat helmi-maaliskuussa 2019 ja päättyivät kesäkuussa 2019. Yhteensä tapaamisia järjestettiin 7-14/asiakas. Valmennus oli asiakkaille maksutonta ja se toteutettiin asiakkaan omassa elinympäristössä. Valmennusten päätyttyä asiakkaille tehtiin loppuhaastattelut, jotka nauhoitettiin, litteroitiin ja tulokset analysoitiin teemoittelun avulla.
Haastattelujen tulosten perusteella kaikki asiakkaat olivat tyytyväisiä eläinavusteiseen valmennuskokonaisuuteen. Tyytyväisyyteen vaikuttivat asiakkaiden vastausten perusteella koiran läsnäolo, kotikäynti-muotoinen työskentely, asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen ja arvostava vuorovaikutus. Asiakkaat kokivat, että koiran rooli valmennuksessa oli merkittävä. Koiran tehtävä asiakkaiden mukaan oli mm. toimia valmentajan työparina, tuoda työskentelyyn iloa, luoda rento ja turvallinen ilmapiiri, mahdollistaa fyysinen läheisyys, helpottaa vuorovaikutusta ja motivoida sitoutumaan valmennukseen. Asiakkaat kokivat, että koiran läsnäolo vaikutti fyysisesti mm. rentouttamalla kehoa, vireystilan nousulla sekä kipujen ja vapinan lievenemisellä. Psyykkisiksi vaikutuksiksi asiakkaat mainitsivat ilon kokemisen, mielialan nousun, ahdistuksen ja jännityksen vähenemisen, toiveikkuuden lisääntymisen ja kokemuksen ehdottomasta hyväksynnästä. Asiakkaat kokivat, että koiran läsnäolo valmennuksessa teki työskentelystä mielekästä ja hauskaa, loi tasavertaisen suhteen asiakkaan ja valmentajan välille, helpotti tunnesäätelyä ja toi valmennuksen fyysisen elementin, mitä ns. perinteisessä kuntoutuksessa ei ole. Kehittämisehdotuksiksi nousi lähinnä asiakkaiden toive siitä, että eläinavusteista valmennusta/terapiaa olisi enemmän saatavilla ja lisäksi osa asiakkaista toivoi, että valmennus olisi kestänyt pidempään.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia aikuisten mielenterveyskuntoutujien näkemyksiä ja kokemuksia eläinavusteisesta ratkaisukeskeisestä valmennuksesta mielenterveyttä tukevana palveluna. Tässä tapauksessa eläinavusteisuus tarkoitti koiran läsnäoloa valmennustilanteissa. Tavoitteena oli myös tutkia koiran yksilöllisiä ominaisuuksia ja vaikutuksia asiakkaiden hyvinvoinnin kannalta sekä tuottaa ehdotuksia eläinavusteisen työtavan kehittämiseksi.
Opinnäytetyön tietoperustan muodostavat ihmisen toimintakyky, sosiaalinen kuntoutus, eläinavusteinen valmennus/interventio ja ratkaisukeskeinen työtapa.
Asiakkaat saatiin Espoon Mielenterveysyhdistys Ry:n kautta ja heitä oli yhteensä viisi. Yksilövalmennukset alkoivat helmi-maaliskuussa 2019 ja päättyivät kesäkuussa 2019. Yhteensä tapaamisia järjestettiin 7-14/asiakas. Valmennus oli asiakkaille maksutonta ja se toteutettiin asiakkaan omassa elinympäristössä. Valmennusten päätyttyä asiakkaille tehtiin loppuhaastattelut, jotka nauhoitettiin, litteroitiin ja tulokset analysoitiin teemoittelun avulla.
Haastattelujen tulosten perusteella kaikki asiakkaat olivat tyytyväisiä eläinavusteiseen valmennuskokonaisuuteen. Tyytyväisyyteen vaikuttivat asiakkaiden vastausten perusteella koiran läsnäolo, kotikäynti-muotoinen työskentely, asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen ja arvostava vuorovaikutus. Asiakkaat kokivat, että koiran rooli valmennuksessa oli merkittävä. Koiran tehtävä asiakkaiden mukaan oli mm. toimia valmentajan työparina, tuoda työskentelyyn iloa, luoda rento ja turvallinen ilmapiiri, mahdollistaa fyysinen läheisyys, helpottaa vuorovaikutusta ja motivoida sitoutumaan valmennukseen. Asiakkaat kokivat, että koiran läsnäolo vaikutti fyysisesti mm. rentouttamalla kehoa, vireystilan nousulla sekä kipujen ja vapinan lievenemisellä. Psyykkisiksi vaikutuksiksi asiakkaat mainitsivat ilon kokemisen, mielialan nousun, ahdistuksen ja jännityksen vähenemisen, toiveikkuuden lisääntymisen ja kokemuksen ehdottomasta hyväksynnästä. Asiakkaat kokivat, että koiran läsnäolo valmennuksessa teki työskentelystä mielekästä ja hauskaa, loi tasavertaisen suhteen asiakkaan ja valmentajan välille, helpotti tunnesäätelyä ja toi valmennuksen fyysisen elementin, mitä ns. perinteisessä kuntoutuksessa ei ole. Kehittämisehdotuksiksi nousi lähinnä asiakkaiden toive siitä, että eläinavusteista valmennusta/terapiaa olisi enemmän saatavilla ja lisäksi osa asiakkaista toivoi, että valmennus olisi kestänyt pidempään.