Kotoutumisen portaat : kansainvälistä suojelua saavien asiakkaiden alueellinen kotoutumisen malli Karkkilassa ja Vihdissä
Lydén, Hilkka (2019)
Lydén, Hilkka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019083018064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019083018064
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on kehittämistyö, jossa rakennettiin Karkkilassa ja Vihdissä kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kotoutumisen alueellista mallia Perusturvakuntayhtymä Karviaisen aikuissosiaalityön, kuntien maahanmuuttajapalveluiden sekä Resurssipankki-hankkeen yhteistyönä. Kehittämistyön tarkoituksena oli luoda asiakastyön väline kotoutumisen arvioimiseen, tavoitteiden asettamiseen ja tuen tarpeen selvittämiseen. Lisäksi tavoitteena oli hahmottaa eri toimijoiden, mukaan lukien kolmas sektori ja vapaaehtoiset, keskinäistä työnjakoa ja olemassa olevia kotoutumista tukevia toimintoja tai palveluja.
Kotoutumisen prosessissa ihmiselle kertyy kumulatiivista osaamista, joka auttaa selviytymään uudessa ympäristössä. Kuvasimme tätä osaamisen kertymistä kotoutumisen portaina, joita pitkin kotoutuja siirtyy avun kohteesta aktiiviseksi toimijaksi.
Kotoutumisessa tukena ovat esimerkiksi julkiset palvelut, yritykset, järjestöt ja yhteisöt sekä vapaaehtoiset. Kotoutumisen prosessin aikana tapahtuu muutoksia ja mukautumista paitsi kotoutujassa itsessään, myös vastaanottavassa yhteisössä. Kotoutumista tukevan työn tavoitteena on edistää ihmisen mahdollisuuksia osallistua aktiivisena jäsenenä suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Ideaalitilanteessa kotoutujasta tulee itsenäisesti asioitaan hoitava, suomen tai ruotsin kielellä toimeen tuleva työssä käyvä hyvinvoiva ihminen. Prosessi jatkuu pitkään virallisen kotoutumisajan jälkeen. Kotoutumista tukevien palvelujen tarve riippuu asiakkaan tilanteesta ja tarpeista. Yhdessä asetetut tavoitteet vievät kotoutumisen prosessia eteenpäin. On tärkeää arvioida säännöllisesti tavoitteiden realistisuutta ja kotoutumisessa tapahtunutta etenemistä sekä tuen tarvetta.
Kehitystyön käytännön sovelluksena tuotettiin alueelliseen malliin pohjautuva prototyyppi asiakkaan työkirjasta ja työntekijän oppaasta. Työkirja ja työntekijän opas auttavat kotoutumisen portaiden hyödyntämisessä asiakastyössä.
Kehittämistyöhön on saatu tukea Euroopan unionin Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolta, joka rahoittaa Resurssipankki-hanketta.
Kotoutumisen prosessissa ihmiselle kertyy kumulatiivista osaamista, joka auttaa selviytymään uudessa ympäristössä. Kuvasimme tätä osaamisen kertymistä kotoutumisen portaina, joita pitkin kotoutuja siirtyy avun kohteesta aktiiviseksi toimijaksi.
Kotoutumisessa tukena ovat esimerkiksi julkiset palvelut, yritykset, järjestöt ja yhteisöt sekä vapaaehtoiset. Kotoutumisen prosessin aikana tapahtuu muutoksia ja mukautumista paitsi kotoutujassa itsessään, myös vastaanottavassa yhteisössä. Kotoutumista tukevan työn tavoitteena on edistää ihmisen mahdollisuuksia osallistua aktiivisena jäsenenä suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Ideaalitilanteessa kotoutujasta tulee itsenäisesti asioitaan hoitava, suomen tai ruotsin kielellä toimeen tuleva työssä käyvä hyvinvoiva ihminen. Prosessi jatkuu pitkään virallisen kotoutumisajan jälkeen. Kotoutumista tukevien palvelujen tarve riippuu asiakkaan tilanteesta ja tarpeista. Yhdessä asetetut tavoitteet vievät kotoutumisen prosessia eteenpäin. On tärkeää arvioida säännöllisesti tavoitteiden realistisuutta ja kotoutumisessa tapahtunutta etenemistä sekä tuen tarvetta.
Kehitystyön käytännön sovelluksena tuotettiin alueelliseen malliin pohjautuva prototyyppi asiakkaan työkirjasta ja työntekijän oppaasta. Työkirja ja työntekijän opas auttavat kotoutumisen portaiden hyödyntämisessä asiakastyössä.
Kehittämistyöhön on saatu tukea Euroopan unionin Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolta, joka rahoittaa Resurssipankki-hanketta.