Toimintaohje Porvoon terveysaseman hoitohenkilökunnalle toimenpidehuoneeseen
Hovilehto, Sara; Petrasuo, Siiri (2019)
Hovilehto, Sara
Petrasuo, Siiri
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090318125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090318125
Tiivistelmä
Toiminnan kehittäminen ja uuden, tutkitun tiedon esiin tuominen on hoitotyön opiskelijan sekä etuoikeus että velvollisuus. Porvoon terveysasemalla oli käytössä erilaisia toimintaohjeita helpottamaan työskentelyä esimerkiksi kiirevastaanotolla, mutta toimenpidehuoneesta sellainen vielä puuttui. Osastonhoitaja tarjosi toimintaohjeen luomista meille opinnäytetyön aiheeksi. Terveysasematyöstä kiinnostuneina ja siitä jo kokemusta omaavina oli helppo tarttua tilaisuuteen. Yhtenäiset käytänteet ja ajantasaiset ohjeet tuovat varmuutta työskentelyyn mutta ovat myös osa potilasturvallisuutta. Aiheen koimme heti tärkeäksi ja meille sopivaksi.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli yhtenäistää Porvoon terveysaseman toimenpidehuoneen hoitokäytänteitä. Tavoitteena oli selkeyttää hoitajien työnkuvaa erilaisten toimenpiteiden aikana. Tuotetun teoreettisen viitekehyksen pohjalta luotiin tutkittuun tietoon perustuva kirjallinen toimintaohje, joka nimettiin hoitomalliksi.
Hoitomallia varten tehtiin alkukartoituskysely terveysaseman toimenpidehuoneessa työskenteleville hoitajille helmikuussa 2019. Kyselyssä selvitettiin ovatko hoitajat kokeneet haasteita hoitomalliin valituissa toimenpiteissä, mihin haasteet koettiin liittyvän, mitkä asiat koettiin olevan haasteiden syynä sekä toiveet hoitomallin sisällöstä. Kysymyksissä oli vastausvaihtoehdot mutta myös avoimelle vastaukselle annettiin tilaa. Kyselyyn vastasi yhdeksän henkilöä. Vastausten perusteella kävi ilmi, että toimenpiteissä koettiin haasteita liittyen erityisesti instrumenttien tunnistamiseen, toimenpiteen kulkuun, aseptiikkaan ja jatkohoito-ohjeiden antamiseen. Haasteiden syiksi mainittiin henkilökohtaisen tietoperustan puute ja riittämätön perehdytys, kuten myös hoitomallin puuttuminen. Tulevaan hoitomalliin toivottiin kuvia instrumenteista, ohje steriilin pöydän tekoon sekä ohjeet toimenpiteen valmisteluun. Vastauksista sai käsityksen, että hoitomallille oli todellinen tarve.
Alkukartoituskyselyn ja teoriatiedon perusteella tuotettiin kirjallinen, laminoitu hoitomalli, jonka ulkoasu rakennettiin yksinkertaiseksi ja selkeäksi. Hoitomalli sisälsi kuvat yleisimmistä instrumenteista sekä ohjeistuksen steriilin pöydän kokoamiseen. Toimenpiteistä mukaan valikoituivat useimmiten toistuvat toimenpiteet; luomen poisto, korvahuuhtelu, kynnen osapoisto ja fenolisaatio sekä ompeleiden ja hakasten poisto. Hoitomallissa selvennettiin mitä hoitaja tarvitsee ennen toimenpidettä ottaa valmiiksi esille, mitä tapahtuu toimenpiteen aikana ja mitkä ovat potilaalle annettavat jatkohoito-ohjeet. Hoitomallista kerättiin palautetta kirjallisella palautekyselyllä hoitohenkilökunnalta. Vastanneista 100% koki hoitomallin ulkoasun selkeäksi ja tekstin helppolukuiseksi. Sisällön koettiin vastaavaan tarvetta ja hoitomalli soveltuu hyvin käytettäväksi työpaikalla. Tyytyväisiä oltiin myös siihen, että yhtenäinen ohje oli nyt viimein saatu.
Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa nykyisen hoitomallin yhteyteen tai luoda uuden hoitomallin, joka sisältää kaikki terveysasemalla tehtävät toimenpiteet. Lisäksi voisi tutkia, miten hoitomalli on otettu käyttöön työyhteisössä ja onko se selkeyttänyt hoitajien työnkuvaa.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli yhtenäistää Porvoon terveysaseman toimenpidehuoneen hoitokäytänteitä. Tavoitteena oli selkeyttää hoitajien työnkuvaa erilaisten toimenpiteiden aikana. Tuotetun teoreettisen viitekehyksen pohjalta luotiin tutkittuun tietoon perustuva kirjallinen toimintaohje, joka nimettiin hoitomalliksi.
Hoitomallia varten tehtiin alkukartoituskysely terveysaseman toimenpidehuoneessa työskenteleville hoitajille helmikuussa 2019. Kyselyssä selvitettiin ovatko hoitajat kokeneet haasteita hoitomalliin valituissa toimenpiteissä, mihin haasteet koettiin liittyvän, mitkä asiat koettiin olevan haasteiden syynä sekä toiveet hoitomallin sisällöstä. Kysymyksissä oli vastausvaihtoehdot mutta myös avoimelle vastaukselle annettiin tilaa. Kyselyyn vastasi yhdeksän henkilöä. Vastausten perusteella kävi ilmi, että toimenpiteissä koettiin haasteita liittyen erityisesti instrumenttien tunnistamiseen, toimenpiteen kulkuun, aseptiikkaan ja jatkohoito-ohjeiden antamiseen. Haasteiden syiksi mainittiin henkilökohtaisen tietoperustan puute ja riittämätön perehdytys, kuten myös hoitomallin puuttuminen. Tulevaan hoitomalliin toivottiin kuvia instrumenteista, ohje steriilin pöydän tekoon sekä ohjeet toimenpiteen valmisteluun. Vastauksista sai käsityksen, että hoitomallille oli todellinen tarve.
Alkukartoituskyselyn ja teoriatiedon perusteella tuotettiin kirjallinen, laminoitu hoitomalli, jonka ulkoasu rakennettiin yksinkertaiseksi ja selkeäksi. Hoitomalli sisälsi kuvat yleisimmistä instrumenteista sekä ohjeistuksen steriilin pöydän kokoamiseen. Toimenpiteistä mukaan valikoituivat useimmiten toistuvat toimenpiteet; luomen poisto, korvahuuhtelu, kynnen osapoisto ja fenolisaatio sekä ompeleiden ja hakasten poisto. Hoitomallissa selvennettiin mitä hoitaja tarvitsee ennen toimenpidettä ottaa valmiiksi esille, mitä tapahtuu toimenpiteen aikana ja mitkä ovat potilaalle annettavat jatkohoito-ohjeet. Hoitomallista kerättiin palautetta kirjallisella palautekyselyllä hoitohenkilökunnalta. Vastanneista 100% koki hoitomallin ulkoasun selkeäksi ja tekstin helppolukuiseksi. Sisällön koettiin vastaavaan tarvetta ja hoitomalli soveltuu hyvin käytettäväksi työpaikalla. Tyytyväisiä oltiin myös siihen, että yhtenäinen ohje oli nyt viimein saatu.
Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa nykyisen hoitomallin yhteyteen tai luoda uuden hoitomallin, joka sisältää kaikki terveysasemalla tehtävät toimenpiteet. Lisäksi voisi tutkia, miten hoitomalli on otettu käyttöön työyhteisössä ja onko se selkeyttänyt hoitajien työnkuvaa.