Henkilöstöjohtaminen ja työntekijäkokemus asiantuntijaorganisaatiossa : HR-arvolupausten muotoilu työntekijäkeskeisesti
Vainio, Suvi (2019)
Vainio, Suvi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091718569
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091718569
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ymmärtää työntekijän arvon muodostumista kokemuksellisuuden kautta. Työn myötä kerättiin syvempää ymmärrystä Dentsu Aegis Networkin työntekijäkokemuksesta ja HR:n arvon muodostumiseen vaikuttavista tekijöistä työntekijäkeskeisesti. Työntekijäymmärrys ja työpajoissa kerätty tieto koostettiin yhteen HR:n arvolupauksiksi palvelumuotoilun menetelmien avulla.
Työn teoriaviitekehys muodostui aiemmasta henkilöstöjohtamista ja HR:n trendejä, arvon muodostusta ja työntekijäkokemusta käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta. Tähän kehittämistyöhön tuotiin kirjoittajan harkinnan ja aiemman kirjallisuuden perusteella neljä työntekijäkokemuksen elementtiä, joita olivat fyysinen työympäristö, sosiaalinen työympäristö, henkinen/kulttuurinen työympäristö ja ammatillinen työympäristö. Lisäksi teoriaviitekehykseen lisättiin työntekijäkokemukseen vaikuttaviksi tekijöiksi työn merkitys, autonomia ja vaikutus, joita tarkkailtiin haastatteluissa ja materiaalia kerätessä.
Menetelmällisesti työ pohjautuu muotoilututkimukselliseen otteeseen ja Ojasalon ym. 2015 palvelumuotoilun prosessimalliin. Työssä toteutettiin 22 kvalitatiivista puolistrukturoitua työntekijähaastattelua, 5 ”Day as a” käyttäjäpäiväkirjaa, yhteistoiminnallisia työpajoja, Business Model Canvasia, priorisointimatriisia ja erilaisia visualisoinnin menetelmiä.
Työntekijäymmärryksen pohjalta muodostettiin työntekijäpersoonat ja ideoitiin työkokemuspolkuja. Kerätyn tiedon avulla muodostettiin henkilöstöjohtamisen tueksi tulevaisuuden työpäiväkokemuksen elementit ja HR:n arvolupaukset. Kerätyssä aineistossa korostui erityisesti työntekijöiden hyvinvoinnista, osaamisesta ja viihtyvyydestä huolehtiminen sekä johdon strategisena kumppanina toimiminen. Työn merkitys, joustavuus ja vaikutus korostuivat haastatteluissa ollen linjassa aiemman työntekijäkokemuksen tutkimuksen kanssa (esim. Maylett ja Wride 2017).
Työ tuotti lopputulemana lisää ymmärrystä ja tietoa työntekijälähtöisestä arvosta, työntekijäkokemuksesta, työntekijöiden arjesta sekä palvelumuotoilun soveltamisesta HR:ssä ja sisäisessä kehittämisessä. Työn toteuttaminen antoi viitettä siitä, että työntekijäymmärryksen lisäämisellä ja työntekijäkokemukseen panostamalla voidaan vaikuttaa positiivisesti viihtyvyyteen ja tyytyväisyyteen. Yhteiskehittäminen tuo henkilöstöjohtamisen lähemmäs työntekijää ja voi toimia myös sitouttavana ja voimaannuttavana ja hyvinvointia kehittävänä elementtinä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kohdeorganisaation ja myös muiden vastaavien organisaatioiden työntekijäkokemuksen kehittämiseen ja esimerkiksi henkilöstöstrategiassa, rekrytoinneissa, työntekijäviestinnässä ja eri aktiviteettien ja etujen tarjoamisessa.
Työn teoriaviitekehys muodostui aiemmasta henkilöstöjohtamista ja HR:n trendejä, arvon muodostusta ja työntekijäkokemusta käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta. Tähän kehittämistyöhön tuotiin kirjoittajan harkinnan ja aiemman kirjallisuuden perusteella neljä työntekijäkokemuksen elementtiä, joita olivat fyysinen työympäristö, sosiaalinen työympäristö, henkinen/kulttuurinen työympäristö ja ammatillinen työympäristö. Lisäksi teoriaviitekehykseen lisättiin työntekijäkokemukseen vaikuttaviksi tekijöiksi työn merkitys, autonomia ja vaikutus, joita tarkkailtiin haastatteluissa ja materiaalia kerätessä.
Menetelmällisesti työ pohjautuu muotoilututkimukselliseen otteeseen ja Ojasalon ym. 2015 palvelumuotoilun prosessimalliin. Työssä toteutettiin 22 kvalitatiivista puolistrukturoitua työntekijähaastattelua, 5 ”Day as a” käyttäjäpäiväkirjaa, yhteistoiminnallisia työpajoja, Business Model Canvasia, priorisointimatriisia ja erilaisia visualisoinnin menetelmiä.
Työntekijäymmärryksen pohjalta muodostettiin työntekijäpersoonat ja ideoitiin työkokemuspolkuja. Kerätyn tiedon avulla muodostettiin henkilöstöjohtamisen tueksi tulevaisuuden työpäiväkokemuksen elementit ja HR:n arvolupaukset. Kerätyssä aineistossa korostui erityisesti työntekijöiden hyvinvoinnista, osaamisesta ja viihtyvyydestä huolehtiminen sekä johdon strategisena kumppanina toimiminen. Työn merkitys, joustavuus ja vaikutus korostuivat haastatteluissa ollen linjassa aiemman työntekijäkokemuksen tutkimuksen kanssa (esim. Maylett ja Wride 2017).
Työ tuotti lopputulemana lisää ymmärrystä ja tietoa työntekijälähtöisestä arvosta, työntekijäkokemuksesta, työntekijöiden arjesta sekä palvelumuotoilun soveltamisesta HR:ssä ja sisäisessä kehittämisessä. Työn toteuttaminen antoi viitettä siitä, että työntekijäymmärryksen lisäämisellä ja työntekijäkokemukseen panostamalla voidaan vaikuttaa positiivisesti viihtyvyyteen ja tyytyväisyyteen. Yhteiskehittäminen tuo henkilöstöjohtamisen lähemmäs työntekijää ja voi toimia myös sitouttavana ja voimaannuttavana ja hyvinvointia kehittävänä elementtinä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kohdeorganisaation ja myös muiden vastaavien organisaatioiden työntekijäkokemuksen kehittämiseen ja esimerkiksi henkilöstöstrategiassa, rekrytoinneissa, työntekijäviestinnässä ja eri aktiviteettien ja etujen tarjoamisessa.