Vankiloiden valvontahenkilökunnan osallistuminen täydennyskoulutukseen

Abstract

Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Tikkurila Rikosseuraamusalan koulutusohjelma

Jarmo Haavisto ja Marko Karevaara

Vankiloiden valvontahenkilökunnan osallistuminen täydennyskoulutukseen

Vuosi 2009 Sivumäärä 57

Rikosseuraamusalalla henkilökunnan täydennyskoulutuksesta vastaa Vankeinhoidon koulutuskeskus. Henkilökunnalla on mahdollisuus hakea oma-aloitteisesti tarpeelliseksi katsomaansa koulutukseen tai koulutukseen osallistuminen voi olla työnantajan velvoittamaa. Opinnäytetyömme tarkoituksena on tutkia vankeinhoitolaitoksen valvontahenkilökunnan eli vartijoiden ja ylivartijoiden osallistumista täydennyskoulutukseen. Opinnäytetyössämme keskitymme vapaaehtoiseen, työntekijän itsensä kokemaan koulutustarpeeseen. Tarkoituksenamme on kartoittaa niitä syitä, miksi osa valvontahenkilökunnasta osallistuu aktiivisesti kursseille ja minkä vuoksi toiset ovat passiivisempia tai jopa vastustavat täydennyskoulutukseen osallistumista. Saadut tulokset antavat tietoa valvontahenkilökunnan asenteista ja mielipiteistä oman alansa täydennyskoulutuksesta ja tarkoituksena on, että tätä tietoa voidaan käyttää myös Vankeinhoidon koulutuskeskuksessa tulevaisuuden täydennyskoulutuksen suunnittelussa.

Aineiston keruun toteutimme niin sanottuna Survey-tutkimuksena, laatimalla kyselylomakkeen, jonka avulla kartoitimme vastaajien perustietoja, vastaajan omaa - ja työyhteisön suhtautumista täydennyskoulutukseen, mielipiteitä kurssien sisällöistä ja mielipiteitä koulutuksen järjestämisestä yleensä. Kyselylomakkeissa esitimme aihetta käsitteleviä väittämiä, joihin vastaajat valitsivat eniten heidän mielipidettään vastaavan vaihtoehdon. Lisäksi esitimme muutamia avoimia kysymyksiä, joihin vastaajilla oli mahdollisuus vastata omin sanoin ja esittää näkemyksiä, joita emme mahdollisesti olleet huomioineet valmiissa väittämissä. Kyselylomakkeet lähetimme eri puolilla Suomea sijaitseviin suljettuihin ja avovankiloihin.

Kyselylomakkeita palautettiin runsaasti ja kato jäi vähäiseksi. Tämä oli merkittävää kyselyn luotettavuuden kannalta. Vastausten analysoinnissa käytimme sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Tulokset on esitetty tekstin ohella ympyrä- ja pylväskaavioin, sekä taulukoita apuna käyttäen.

Opinnäytetyömme tuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että Vankeinhoidon koulutuskeskus on onnistunut täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja järjestelyissä ennakko-odotuksiamme paremmin. Pääosin valvontahenkilökunta on ollut tyytyväistä koulutustarjontaan, nähtävissä on kuitenkin toive saada enemmän vankiloiden turvallisuuteen liittyvää koulutusta, kuntouttavien koulutusohjelmien rinnalle.

Asiasanat: Elinikäinen oppiminen, koulutuksen tarve, täydennyskoulutus, vankila, vartija, Vankeinhoidon koulutuskeskus

Laurea University of Applied Sciences Abstract Laurea Tikkurila Degree Programme in Criminal Sanctions

Jarmo Haavisto and Marko Karevaara

Prison officers`participation in further training

Year 2009 Pages 57

In the field of criminal sanctions, the Training Institute for Prison and Probation Services is responsible for further education of the personnel. A staff member has a chance to voluntarily apply for any training he or she sees necessary, or participation in training may be obligated by the employer. The purpose of this thesis was to study how the correctional personnel at prisons, i.e. Prison Officers and Senior Prison Officers, participated in further training. This thesis focused on voluntary training, based on an employee’s own needs for further education, and its purpose was to chart reasons why some members of surveillance or correctional personnel actively take part in courses and why others are more passive or even resist participation in further education. The obtained results shed light on personnel's attitudes about and opinions on further education in their own field, and the intention is that this information can be utilized also for future planning of further education in the Training Institute for Prison and Probation Services.

The data for this study was collected with a survey, by creating a questionnaire which was then used to find out respondents' background information, how respondents and work community regard further education, opinions on course contents, and opinions on organizing any education in general. The questionnaires contained statements relating to the topics, and respondents chose an option closest to their opinion. In addition, a few open questions were included, so that respondents were able to answer in their own words and offer views which possibly were not included in the rest of the questionnaire. The questionnaires were sent to closed and open correctional facilities in different parts of Finland.

The majority of the questionnaires were returned and the amount of non-returned ones was minimal. This was significant for the reliability of the survey. Both quantitative and qualitative methods were used for analyzing the data. The results are presented, along with text, in pie and bar charts, and with the help of tables.

Based on the results of the thesis, the Training Institute for Prison and Probation Services has succeeded in planning and organizing further education better than first anticipated. For the most part, the correctional personnel has been content with the selection of training courses. It can be noticed, however, that there is a desire for more training regarding prison safety in addition to rehabilitational training programs.

Keywords: life-long learning, need for education, further education, further training, prison, correctional officer, the Training Institute for Prison and Probation Services