Videoneuvottelujärjestelmät : etäpalvelu yhteispalvelupisteessä
Jokinen, Sampsa (2010)
Jokinen, Sampsa
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112816038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112816038
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia videoneuvottelun käyttöä kunnallisessa yhteispalvelupisteessä. Yhteispalvelupisteet ovat kunnan järjestämiä paikkoja, joissa kansalaiset voivat ottaa esimerkiksi etäyhteyden videoneuvottelun avulla kunnallisiin palveluihin. Tavoitteena on suunnitella toimiva ja kustannustehokas videoneuvotteluyhteys yhteispalvelupisteeseen.
Videoneuvottelu on kahden tai useamman pisteen välinen reaaliaikainen ääni- ja kuvayhteys. Käytännössä se merkitsee esimerkiksi yrityksen ryhmäkokousta, joka hoidetaan verkon yli. Videoneuvottelun tietoliikenneyhteyksissä käytetään hyväksi TCP/IP-tekniikkaa (Transmission Control Protocol / Internet Protocol). Nykyään käytetään pääsääntöisesti IP-verkkoja (Internet Protocol), kun aikaisemmin käytettiin ISDN-yhteyksiä (Integrated Services Digital Network). Teräväpiirtotasoisessa videoneuvottelussa verkon miniminopeus on 1 Mbps, tällöin kuitenkin kannattaa käyttää erillistä MPLS-verkkoa (MultiProtocol Label Switching).
Yhteispalvelupisteet ovat tapa tarjota julkishallinnon palveluita keskitetysti. Toimijoina yhteispalvelupisteissä ovat pääsääntöisesti Kela, poliisi, maistraatti, verohallinto sekä työ- ja elinkeinohallinto. Yhteispalvelusta tehtiin etäpalveluprojekti, jossa toteutettiin kolme pilotointia syksyllä 2009. Näiden pilottien avulla voidaan suunnitella toimiva kokonaisuus videoneuvotteluyhteyden aikaansaamiseksi.
Yhteispalvelupisteen etäpalvelussa tarvittavat laitteet kustantavat tällä hetkellä noin 17 000 euroa, johon sisältyy HD-tasoinen videoneuvottelujärjestelmä palveluineen sekä lisälaitteet, kuten dokumenttikamera ja verkkoskanneri. Kustannuksissa on huomioitu pelkästään laiteinvestoinnit, eikä esimerkiksi rakennuskustannuksia. Etäpalvelun jatkotyön kannalta on tärkeää, että kunta tekee yhteistyötä valtionhallinnon kanssa. Piloteista on nyt kulunut reilu vuosi, ja etäpalvelu on käytössä noin viidessätoista yhteispalvelupisteessä. Yhteispalvelupisteitä on tällä het-kellä 185.
Videoneuvottelu on nyt ja tulevaisuudessa osa yhteiskunnan kestävää kehitystä, jolla muun muassa lasketaan hiilijalanjälkeä. Myös tehokkuus nousee, kun kokousmatkustukseen käytetty aika voidaan käyttää hyödyksi.
Videoneuvottelu on kahden tai useamman pisteen välinen reaaliaikainen ääni- ja kuvayhteys. Käytännössä se merkitsee esimerkiksi yrityksen ryhmäkokousta, joka hoidetaan verkon yli. Videoneuvottelun tietoliikenneyhteyksissä käytetään hyväksi TCP/IP-tekniikkaa (Transmission Control Protocol / Internet Protocol). Nykyään käytetään pääsääntöisesti IP-verkkoja (Internet Protocol), kun aikaisemmin käytettiin ISDN-yhteyksiä (Integrated Services Digital Network). Teräväpiirtotasoisessa videoneuvottelussa verkon miniminopeus on 1 Mbps, tällöin kuitenkin kannattaa käyttää erillistä MPLS-verkkoa (MultiProtocol Label Switching).
Yhteispalvelupisteet ovat tapa tarjota julkishallinnon palveluita keskitetysti. Toimijoina yhteispalvelupisteissä ovat pääsääntöisesti Kela, poliisi, maistraatti, verohallinto sekä työ- ja elinkeinohallinto. Yhteispalvelusta tehtiin etäpalveluprojekti, jossa toteutettiin kolme pilotointia syksyllä 2009. Näiden pilottien avulla voidaan suunnitella toimiva kokonaisuus videoneuvotteluyhteyden aikaansaamiseksi.
Yhteispalvelupisteen etäpalvelussa tarvittavat laitteet kustantavat tällä hetkellä noin 17 000 euroa, johon sisältyy HD-tasoinen videoneuvottelujärjestelmä palveluineen sekä lisälaitteet, kuten dokumenttikamera ja verkkoskanneri. Kustannuksissa on huomioitu pelkästään laiteinvestoinnit, eikä esimerkiksi rakennuskustannuksia. Etäpalvelun jatkotyön kannalta on tärkeää, että kunta tekee yhteistyötä valtionhallinnon kanssa. Piloteista on nyt kulunut reilu vuosi, ja etäpalvelu on käytössä noin viidessätoista yhteispalvelupisteessä. Yhteispalvelupisteitä on tällä het-kellä 185.
Videoneuvottelu on nyt ja tulevaisuudessa osa yhteiskunnan kestävää kehitystä, jolla muun muassa lasketaan hiilijalanjälkeä. Myös tehokkuus nousee, kun kokousmatkustukseen käytetty aika voidaan käyttää hyödyksi.