Kaupunkikuluttajan mahdollisuudet kestävän kehityksen ruokaan yhdessä, luomusti ja paikallisesti - Esimerkkinä Tarmo lähikauppa Kumpuoti

Abstract

Opinnäytetyön ajatus syntyi kuluttajan ja paikallisen kyläkaupan Kumpuodin ja kestävän kehityksen kohtaamisesta Helsingin Kumpulassa. Alueella on yhteisö, joka järjestää kyläjuhlia ja ylläpitää kylätilaa ja harrastustoimintaa. Tarmo lähikauppa Kumpuodin alueella asuu myös ihmisiä, jotka ovat enemmän maalais- ja taiteilijahenkisiä kuin kaupunkilaisia. Pääongelma opinnäytetyössä oli, millaisia vaihtoehtoja kuluttajalla on pääkaupungissa omissa ostopäätöksissään tiedostaen kestävän kehityksen, ekologisuuden ja paikallisuuden merkityksen. Esimerkkiyrityksenä toimii lähikauppa Kumpuoti, jossa uusi yrittäjä on noin yhdeksän kuukauden ajan nostanut esille tuotteita ja elintarvikkeita, joissa luomu- ja lähiruokavalikoimaa on tarjolla monipuolisemmin kuin muissa Tarmo lähikaupoissa.

Teoreettisessa osassa käydään läpi luomuun ja kestävään kehitykseen liittyvät keskeiset asiat ja luomutuotteet Kumpuodissa sekä Kumpulan alueena. Kuluttajan mahdollisuuksista ruokapiireihin, vaihtopiiriin ja kestävän kehityksen ruokaan tätä kautta omatoimisesti käydään myös läpi. Opinnäytetyö on tutkimus kuluttajan mahdollisuuksista valita ruokaa, joka on luonnonmukaisempaa ja kestävän kehityksen mukaista paikallisesti.

Tutkimustulosten ja haastattelujen pohjalta kuluttajat tiedostavat, mutta eivät vielä kuluta luomua tai lähiruokaa tai osallistu ruokapiireihin ja toimintaan paikallisesti tai yhteisöllisesti. Kysymyksiä herää, onko tällainen ajattelu vasta tulossa Suomeen ja Euroopan designpääkaupunkiin 2012, kun HS Nyt-liitteessä 19/2010 ollut artikkeli ”Positiivisuuden puuhamies” kertoo tämän suuntaisen kansalaisaktiivisen vaihtoliikkeen toiminnan olevan lähtöisin kolme vuotta sitten Englannista. Nyt-liitteen artikkelissa mainittiin myös Kumpenni (nyk. tovi) palveluiden vaihdantayksikkönä, ruokapiirit ja kaupunkiviljelyä suosiva paikallisuus. Empiirisen haastattelun tulosten mukaan tällainen toiminta on kuitenkin heikosti tuttua eikä lähikaupan asiakkailla käytössä. Luomua ja lähiruokaa ostetaan kuitenkin keskimäärin enemmän tiedostaen tai mahdollisuuksien mukaan yli kahden hengen kotitalouksissa. Ostoskori kattaa joitain peruselintarvikkeita, joita ovat meijerituotteet, leipä, viljatuotteet, kasvikset, vihannekset ja luomujauheliha, muttei enempää kuin keskimäärin 10–40 % kokonaismenoista. Kuluttajan kannalta ei ole päivittäistä tarvetta kuluttaa enemmän luomua tai lähiruokaa, kun voi ostaa ruokaa vain mukavasti läheltä.

The case and idea for the thesis were originated in conjunction with consumers, local grocery shop Kumpuoti and issues related to sustainable development coming together in the community of Helsinki Kumpula area. Kumpula´s habitants share a collective spirit which includes organizing village festivals and other activities for the habitants in the area. It can be said that people in the Kumpula area practise, to some extent at least, country-like lifestyle and have more of an artistic spirit than an average habitant in the urban area has.

The main question in terms of the thesis is: which kind of options does a consumer have in the capital area when choosing between foods that are produced in line with respecting sustainable development, the environment as well as local production and non-organically produced and non-locally produced foods. The Kumpuoti shopkeeper has launched a campaign as to highlight the selection of organic and locally grown foods in the store. The selection of organic foods on offer has been much more extensive than the selection in other Tarmo grocery shops in general.

In the theoretical section of the thesis the concept of Luomu (organic food), issues related to sustainable development and the Kumpula area in general together with the grocery shop Kumpuoti are introduced. In addition, visions and alternative collective food circles as well as services related to sustainable development that a consumer has an access to are being analyzed. This study concentrates on consumers’ possibilities of choosing and buying food stuffs that are organic and locally produced.

On basis of the results of the study it can be said that consumers are aware of the issues related to organic food but are not yet willing to consume organic or locally produced food. Neither are they willing to take part in food circles on a local or collective level. The study raises questions in terms of whether this kind of thinking has not yet reached Finland and the design capital 2012 Helsinki? In HS Nyt-liite 19/2010 there was published an article on this theme just recently. The article states that this kind of citizen activist movement was originated in England only three years ago. In the article food circles, city farming and service exchange unit called Kumpenni (tovi) are mentioned although they are not in use among the local shop Kumpuoti customers.

The awareness of organic and locally produced food is on higher level in families/households consisting of more than two members. Typically the organic foods consumed consist of dairy products, bread, wheat, vegetables and organic minced meat accounting up to 10-40 % of the total cost of the food. From the consumers’ point of view there is no need for consuming more organic or locally produced food on daily basis as long as you can buy food conveniently nearby.