Mielenterveyskuntoutujan omaisen tuen tarve ja jaksaminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa siitä, millaista tukea mielenterveyskuntoutujien omaiset tarvitsevat, millaista tukea he ovat saaneet ja millaiset asiat vaikuttavat heidän jaksamiseensa. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa omaisten tuen tarpeesta, jotta omaistoimintaa pystyttäisiin kehittämään ja hoitohenkilökunta saisi lisätietoa omaisten tuen tarpeesta ja siitä, kuinka heitä voisi tukea ja auttaa.

Läheisen ihmisen sairastuminen psyykkisesti koskettaa usein koko perhettä. Myös sairastuneen omaiset voivat tuntea tilanteessa väsymystä, masennuksen tunteita ja epätietoisuutta. Mielenterveysongelmat ovat usein pitkäkestoisia ja kuntoutumisvaihe saattaa kestää pitkään. Omaiset kaipaavat tukea koko tämän prosessin ajan, ja siksi on tärkeää tutkia, millaisesta tuesta olisi omaisille eniten hyötyä.

Opinnäytetyöni on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui viisi mielenterveyskuntoutujien omaista Etelä-Karjalan alueelta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimustulosten mukaan omaisten eniten kaipaamat tuen muodot ovat tieto, vertaistuki sekä hoitohenkilökunnalta saatu tuki. Myös omaisen oman ajan, harrastusten ja levon merkitys korostuivat tutkimustuloksissa. Omaisten kertomissa kehittämisehdotuksissa tuli esille päivätoiminnan kehittäminen mielenterveyskuntoutujille, tukihenkilötoiminnan aloittaminen Etelä-Karjalan alueella sekä asiantuntijatiedon saaminen etenkin sairauden alkuvaiheessa.

Vaikka haastateltujen omaisten tilanne tuen saannin kannalta on varsin hyvä tällä hetkellä, myös kehittämiskohteita löytyy etenkin tiedonsaannissa, hoidon saannissa sitä tarvitseville sekä uusien tukimuotojen, kuten tukihenkilötoiminnan saamisessa.

Jatkotutkimusaiheena voisi olla nuorien omaisien tuen tarpeen tutkiminen sekä ensitieto-oppaan kehittäminen sairastuneen henkilön omaisille. Omainen voisi saada oppaan mukaansa jo ensimmäisellä sairaalakäynnillä.

The purpose of this thesis was to get information about what kinds of support relatives of people with mental problems need, what kinds of support they have had, and what issues affect the well being of the relatives. The aim of this thesis was to get information about the relatives' need for support, in order to develop activities aimed at the relatives as well as giving the nursing staff more information about how to support and help the relatives.

When a person has a mental health problem, it affects the whole family. Also, relatives may feel tired, depressed and uncertain. Mental health problems are often long lasting and rehabilitation may take a long time. Relatives need support through this process and that is why it is important to examine what kinds of support are the most effective.

This thesis is a qualitative study and the data was collected using theme interviews. Five interviews were done on participants in the South Karelia area. The data were analysed using material based content analysis.

Research results show that relatives need support most in the form of information, from peer groups, and from the nursing staff. The study also shows that it is important that relatives have time for themselves, for their hobbies and for rest. The relatives say that it is important to develop more daily activities for mental health patients, start support person action in South Karelia, and get more information from the experts especially at the beginning of the sickness.

Subjects for further studies might be to explore the younger relatives' need for support, and also creating an information guide for relatives to help them starting with the first visit to the hospital.