Mielenterveyskuntoutujan omaisen tuen tarve ja jaksaminen
Honkapuro, Tiina (2010)
Honkapuro, Tiina
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112816035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112816035
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa siitä, millaista tukea mielenterveyskuntoutujien omaiset tarvitsevat, millaista tukea he ovat saaneet ja millaiset asiat vaikuttavat heidän jaksamiseensa. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa omaisten tuen tarpeesta, jotta omaistoimintaa pystyttäisiin kehittämään ja hoitohenkilökunta saisi lisätietoa omaisten tuen tarpeesta ja siitä, kuinka heitä voisi tukea ja auttaa.
Läheisen ihmisen sairastuminen psyykkisesti koskettaa usein koko perhettä. Myös sairastuneen omaiset voivat tuntea tilanteessa väsymystä, masennuksen tunteita ja epätietoisuutta. Mielenterveysongelmat ovat usein pitkäkestoisia ja kuntoutumisvaihe saattaa kestää pitkään. Omaiset kaipaavat tukea koko tämän prosessin ajan, ja siksi on tärkeää tutkia, millaisesta tuesta olisi omaisille eniten hyötyä.
Opinnäytetyöni on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui viisi mielenterveyskuntoutujien omaista Etelä-Karjalan alueelta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan omaisten eniten kaipaamat tuen muodot ovat tieto, vertaistuki sekä hoitohenkilökunnalta saatu tuki. Myös omaisen oman ajan, harrastusten ja levon merkitys korostuivat tutkimustuloksissa. Omaisten kertomissa kehittämisehdotuksissa tuli esille päivätoiminnan kehittäminen mielenterveyskuntoutujille, tukihenkilötoiminnan aloittaminen Etelä-Karjalan alueella sekä asiantuntijatiedon saaminen etenkin sairauden alkuvaiheessa.
Vaikka haastateltujen omaisten tilanne tuen saannin kannalta on varsin hyvä tällä hetkellä, myös kehittämiskohteita löytyy etenkin tiedonsaannissa, hoidon saannissa sitä tarvitseville sekä uusien tukimuotojen, kuten tukihenkilötoiminnan saamisessa.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla nuorien omaisien tuen tarpeen tutkiminen sekä ensitieto-oppaan kehittäminen sairastuneen henkilön omaisille. Omainen voisi saada oppaan mukaansa jo ensimmäisellä sairaalakäynnillä.
Läheisen ihmisen sairastuminen psyykkisesti koskettaa usein koko perhettä. Myös sairastuneen omaiset voivat tuntea tilanteessa väsymystä, masennuksen tunteita ja epätietoisuutta. Mielenterveysongelmat ovat usein pitkäkestoisia ja kuntoutumisvaihe saattaa kestää pitkään. Omaiset kaipaavat tukea koko tämän prosessin ajan, ja siksi on tärkeää tutkia, millaisesta tuesta olisi omaisille eniten hyötyä.
Opinnäytetyöni on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui viisi mielenterveyskuntoutujien omaista Etelä-Karjalan alueelta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan omaisten eniten kaipaamat tuen muodot ovat tieto, vertaistuki sekä hoitohenkilökunnalta saatu tuki. Myös omaisen oman ajan, harrastusten ja levon merkitys korostuivat tutkimustuloksissa. Omaisten kertomissa kehittämisehdotuksissa tuli esille päivätoiminnan kehittäminen mielenterveyskuntoutujille, tukihenkilötoiminnan aloittaminen Etelä-Karjalan alueella sekä asiantuntijatiedon saaminen etenkin sairauden alkuvaiheessa.
Vaikka haastateltujen omaisten tilanne tuen saannin kannalta on varsin hyvä tällä hetkellä, myös kehittämiskohteita löytyy etenkin tiedonsaannissa, hoidon saannissa sitä tarvitseville sekä uusien tukimuotojen, kuten tukihenkilötoiminnan saamisessa.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla nuorien omaisien tuen tarpeen tutkiminen sekä ensitieto-oppaan kehittäminen sairastuneen henkilön omaisille. Omainen voisi saada oppaan mukaansa jo ensimmäisellä sairaalakäynnillä.