Mikä tuo menestystä viennissä ja kansainvälistymisessä? Tapaustutkimus Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon saajien menestystekijöistä
Tuominen, Heini (2010)
Tuominen, Heini
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916199
Tiivistelmä
Tämän työelämälähtöisen ja työelämää kehittävän opinnäytetyön aiheena ja kohdeilmiönä olivat pk-yritysten kansainvälistymisen menestystekijät. Erityisesti työ fokusoitui etsimään menestyneitä palveluyrityksiä ja niiden kansainvälistymisen menestystekijöitä. Työ rajattiin koskemaan suomalaisia pien- ja keskisuuria yrityksiä ja näiden kansainvälistymisen ja kansainvälistymisprosessin menestystekijöitä. Työn tavoitteena on kartoittaa yhteisiä tekijöitä menestyksekkäiden kotimaisten pk-yritysten kansainvälistymisestä. Yhteisiä tekijöitä tutkittiin yritysten vientistrategisista valinnoista.
Työn teoreettisen viitekehyksen tarkoituksena oli löytää selitys kohdeilmiön käsitteille ja selittää käsitteiden välisiä yhteyksiä. Siinä tarkasteltiin myös kansainvälistymistä, kansainvälistymisen syitä ja edellytyksiä, kansainvälistymisstrategioita sekä menestystä ja menestystekijöitä.
Tutkimusosio toteutettiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä oli kirjallinen aineistoanalyysi. Tutkimuksen kohdeyrityksinä olivat Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon kolmen viime vuoden aikana voittaneiden yritysten joukko. Tämä joukko muodostui yhdeksästä yrityksestä, joita olivat Etteplan Oy, Proventia Emission Control Oy, Mobile Monday – tapahtumakonsepti, Avant Tecno Oy, Napa-yhtiöt, Sunit Oy, Tekla Oyj, Reachlaw Oy ja Muxlim Oy.
Tutkimustuloksista case-yritysten keskeisimmiksi menestystekijöiksi nousivat strategiset ja teknologiset tekijät sekä verkostotekijät. Strategisista tekijöistä korostuivat henkilöstön osaaminen ja asiakaslähtöinen toimintatapa ja teknologisista tekijöistä henkilöstön hyvä tekninen osaaminen ja tuotteen teknologinen erinomaisuus. Verkostotekijöiden kohdalla oleellista oli verkostoitumisen ja verkostojen toiminnan onnistuminen. Muita oleellisia esille nousseita seikkoja olivat innovatiivisuus, toimintaympäristön avoimuus ja Suomen hyvä maine maailmalla. Palveluyritysten kohdalla tuloksissa korostuivat erityisesti teknologisen osaamisen merkitys, verkostoitumisen näkökulmat, innovatiivisuus sekä Suomen neutraali ja hyvä maine maailmalla.
Tutkimuksesta esille tulleita jatkotutkimusaiheita olivat saman tutkimuksen toteuttaminen määrämuotoisena kyselynä, tutkimustulosten soveltaminen käytäntöön yritysten koulutuksessa sekä tutkimuksen suorittaminen Lohjan Laurean vaikutusalueen pk-yrityksissä.
Työn teoreettisen viitekehyksen tarkoituksena oli löytää selitys kohdeilmiön käsitteille ja selittää käsitteiden välisiä yhteyksiä. Siinä tarkasteltiin myös kansainvälistymistä, kansainvälistymisen syitä ja edellytyksiä, kansainvälistymisstrategioita sekä menestystä ja menestystekijöitä.
Tutkimusosio toteutettiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä oli kirjallinen aineistoanalyysi. Tutkimuksen kohdeyrityksinä olivat Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon kolmen viime vuoden aikana voittaneiden yritysten joukko. Tämä joukko muodostui yhdeksästä yrityksestä, joita olivat Etteplan Oy, Proventia Emission Control Oy, Mobile Monday – tapahtumakonsepti, Avant Tecno Oy, Napa-yhtiöt, Sunit Oy, Tekla Oyj, Reachlaw Oy ja Muxlim Oy.
Tutkimustuloksista case-yritysten keskeisimmiksi menestystekijöiksi nousivat strategiset ja teknologiset tekijät sekä verkostotekijät. Strategisista tekijöistä korostuivat henkilöstön osaaminen ja asiakaslähtöinen toimintatapa ja teknologisista tekijöistä henkilöstön hyvä tekninen osaaminen ja tuotteen teknologinen erinomaisuus. Verkostotekijöiden kohdalla oleellista oli verkostoitumisen ja verkostojen toiminnan onnistuminen. Muita oleellisia esille nousseita seikkoja olivat innovatiivisuus, toimintaympäristön avoimuus ja Suomen hyvä maine maailmalla. Palveluyritysten kohdalla tuloksissa korostuivat erityisesti teknologisen osaamisen merkitys, verkostoitumisen näkökulmat, innovatiivisuus sekä Suomen neutraali ja hyvä maine maailmalla.
Tutkimuksesta esille tulleita jatkotutkimusaiheita olivat saman tutkimuksen toteuttaminen määrämuotoisena kyselynä, tutkimustulosten soveltaminen käytäntöön yritysten koulutuksessa sekä tutkimuksen suorittaminen Lohjan Laurean vaikutusalueen pk-yrityksissä.