Lasten musiikkisatukirjan kuvittaminen ja taitto
Nevalainen, Noora (2010)
Nevalainen, Noora
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121017825
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121017825
Tiivistelmä
Kirjan kuvitus voi palvella monenlaisia tehtäviä. Kuvitus voi olla havainnollistavaa, selittävää tai pelkästään koristelevaa. Satukirjassa kuvitus toimii lukijan mielikuvituksen apuna ja auttaa eläytymään tarinaan. Tässä opinnäytetyössä selvitetään, mitä tulee ottaa huomioon kun suunnitellaan ja kuvitetaan satukirjaa lapsille. Lisäksi pohditaan, miten musiikin läsnäolo vaikuttaa tällaisen kirjan ulkoasun suunnittelemiseen. Tavoitteena on ollut suunnitella lasten musiikkisatukirja, jossa kolme tarinankerronnan muotoa - teksti, kuva ja musiikki lauluteksteineen - toimivat tasapainossa keskenään.
Leikki-ikäisen lapsen mielikuvitus ja maailmankuva kehittyvät jatkuvasti. Vaikka lapsen mielikuvitusta pidetään yleisesti rajattomana, se on yhtä rajallinen kuin lapsen kokemuspiirikin. Aistinvaraisia havaintoja kokoamalla lapsi laajentaa mielikuvitustaan, ja satukirja kuvituksineen voi auttaa lasta mielikuvituksen kehittämisessä. Hyvä lastenkirjan kuvitus ei aliarvioi lapsia, vaikka ottaakin huomioon lukijansa rajoitukset.
Musiikki on voimakas tarinankerronnan muoto. Se herättää vahvoja henkilökohtaisia tunteita ja tuntemuksia. Kuvataiteita ja musiikkia on toisinaan rinnastettu toisiinsa, sillä niillä on joitakin yhteisiä piirteitä. Moni musiikin termi löytyy myös kuvataiteista. Sekä tekstin että musiikin pohjalta kuvittaminen tuo esiin kuvittajan omia tunteita, mielikuvitusta ja näkemystä.
Kirjan kuvitukset on tehty käsin batiikkitekniikalla. Tässä työtavassa on yhdistetty väriliitua ja vesiväriä, niin että kuviin syntyy paljon päällekkäisiä värikerroksia. Kuvat on skannattu tai valokuvattu sähköiseen muotoon. Kirjan laulut on säveltänyt Sibelius-akatemian lehtori Anna-Karin Korhonen. Kirjassa nähtävät nuotit ovat hänen käsialaansa.
Opinnäytetyötä varten on tutustuttu kuvittamisen, kasvatuspsykologian ja musiikin oppaisiin ja haastateltu joitakin alan ammattilaisia. Varsinaisia musiikin kuvittamisesta kertovia oppaita ei juuri ole, joten työhön on poimittu eri aloilta käyttökelpoista tietoa ja sovellettu sitä lasten musiikkisatukirjan kuvittamiseen.
Leikki-ikäisen lapsen mielikuvitus ja maailmankuva kehittyvät jatkuvasti. Vaikka lapsen mielikuvitusta pidetään yleisesti rajattomana, se on yhtä rajallinen kuin lapsen kokemuspiirikin. Aistinvaraisia havaintoja kokoamalla lapsi laajentaa mielikuvitustaan, ja satukirja kuvituksineen voi auttaa lasta mielikuvituksen kehittämisessä. Hyvä lastenkirjan kuvitus ei aliarvioi lapsia, vaikka ottaakin huomioon lukijansa rajoitukset.
Musiikki on voimakas tarinankerronnan muoto. Se herättää vahvoja henkilökohtaisia tunteita ja tuntemuksia. Kuvataiteita ja musiikkia on toisinaan rinnastettu toisiinsa, sillä niillä on joitakin yhteisiä piirteitä. Moni musiikin termi löytyy myös kuvataiteista. Sekä tekstin että musiikin pohjalta kuvittaminen tuo esiin kuvittajan omia tunteita, mielikuvitusta ja näkemystä.
Kirjan kuvitukset on tehty käsin batiikkitekniikalla. Tässä työtavassa on yhdistetty väriliitua ja vesiväriä, niin että kuviin syntyy paljon päällekkäisiä värikerroksia. Kuvat on skannattu tai valokuvattu sähköiseen muotoon. Kirjan laulut on säveltänyt Sibelius-akatemian lehtori Anna-Karin Korhonen. Kirjassa nähtävät nuotit ovat hänen käsialaansa.
Opinnäytetyötä varten on tutustuttu kuvittamisen, kasvatuspsykologian ja musiikin oppaisiin ja haastateltu joitakin alan ammattilaisia. Varsinaisia musiikin kuvittamisesta kertovia oppaita ei juuri ole, joten työhön on poimittu eri aloilta käyttökelpoista tietoa ja sovellettu sitä lasten musiikkisatukirjan kuvittamiseen.