Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia ohjatusta harjoittelusta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Lahden ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia saadusta ohjauksesta käytännön harjoittelujaksoilla. Tutkimme sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia saadusta harjoittelun ohjauksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa, jonka avulla harjoitteluyksiköissä voidaan arvioida omaa ohjaustoimintaa ja mahdollisesti kehittää sitä tulevaisuudessa.

Tutkimus oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin kyselylomakkein Lahden ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoilta (N=33) kahdelta eri vuosikurssilta. Kyselylomake sisälsi kuusi avointa kysymystä. Tutkimuskysymyksien teemat muodostuivat ohjaus kokemuksista käytännönharjoittelussa, sairaanhoitajan vastuualueiden toteutumisesta, palautteen annosta ja saannista käytännönharjoittelussa, opiskelijan oppimistavoitteiden huomioinnista, opiskelijoiden mielipiteistä, mitä on hyvä ohjaus sekä heidän kehitysideoista ohjatussa harjoittelussa. Käytimme aineiston analyysimenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Opinnäytetyön tulosten perusteella ilmenee, että tulokset jakautuivat miltei joka kysymyksen kohdalla kahteen osaan – myönteisiin ja kielteisiin kokemuksiin. Opiskelijat selvästi arvostavat heille yksilöllisesti suunnattua ohjausta, oli ohjauksen sisältö sitten myönteistä tai kriittistä. Erityisesti vastauksissa nousi esiin se, että opiskelijat toivoisivat ohjauksesta lisäkoulutusta sairaanhoitajaohjaajille, ja palautteen antoon kiinnitettäisiin enemmän huomioita tulevaisuudessa. Sairaanhoitajan ohjaukseen liittyvät vastuualueet olivat opiskelijoille vieraita. Jokainen kyselyn vastaaja toi oman näkemyksensä esille harjoittelun ohjauksen laadusta omakohtaisten kokemustensa perusteella.

The purpose of this thesis was to find out about the experiences from practical training among students from the degree programme in healthcare in Lahti University of Applied Sciences. The focus of the thesis was on the experiences of mentoring during the practical training. The main purpose was to find out ways for evaluating mentoring-processes in the training unit and with that information to possibly improve the mentoring of the students in the future.

In this thesis we used a qualitative method of analysis. The data was gathered from two classes of healthcare students (N=33) with a questionnaire of six open-ended questions. The main research questions were about how were the students’ experiences of mentoring during the practical training, how did the mentoring nurses’ responsibilities come true, how did students get and apply for feedback, how were the learning-goals of students considered during different practices and did the mentoring nurse influence on the student’s learning goals, what is good mentoring like and how would students want to improve the mentoring of the practical training.

The experiences can be mainly divided into two parts: positive and negative. Especially the students requested for education for the mentors. The way of giving feedback was also requested to be under attention in the future. The mentoring nurses responsibilities were not well-known among the students.