Käsihygienia kotisairaanhoitotyössä : Käsihygienia
Soisalo, Katri; Jehkonen, Tarja (2010)
Soisalo, Katri
Jehkonen, Tarja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121317944
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121317944
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, kotihoidon työntekijöiden tietoa käsihygieniasta sekä sen toteutumista käytännössä. Tähän pääsimme seuraavien opinnäytetyökysymysten avulla: Millainen on kotihoidon työntekijöiden tietotaso käsihygienian periaatteista ja millainen on kotihoidon työntekijöiden käsihygienian taso jokapäiväisessä työskentelyssä. Tuloksien avulla oli tarkoitus saavuttaa tietoa, joka auttaisi selvittämään sen hetkistä tilannetta käsihygienian toteutumisesta Helsingin kaupungin pohjoisen kotihoitoalueen hoitotyöntekijöiden keskuudessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa yleiseen tietoon käsihygienian toteutumista hoitohenkilökunnan keskuudessa ja täten lisätä huomiota infektioiden torjumiseen hyvän käsihygienian avulla.
Opinnäytetyössä käytimme tutkimusmenetelmänä kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin monivalintakyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeen kysymykset jakautuivat kahteen osioon, joita ohjasivat edellä mainitut opinnäytetyökysymykset. Kysely-lomakkeet jaettiin Helsingin kaupungin pohjoisen kotihoidon viiden alueen tiimien työnteki-jöille riittävän otoksen saamiseksi. Kyselylomakkeet jaettiin tiimien työntekijöille suljettavan valmiiksi täytetyn palautuskuoren kera, jolla voitiin taata se, ettei vastaaja henkilöitynyt. Kyselylomakkeissa ei kysytty vastaajan sukupuolta, ikää tai ammattinimikettä henkilöitymisen estämiseksi. Saatu aineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla, jonka pohjalta suoritetaan päätelmien teko. Vastausprosentti tutkimuksessa oli 81,0.
Tuloksista kävi ilmi, että käytännön tason tiedoissa ja taidoissa oli huomattavissa selkeitä puutteita. Nämä liittyivät lähinnä käsienpesun toteuttamiseen ja käsidesinfektion käyttämiseen. Joka näkyi esimerkiksi siinä, että niin tieto kuin toimintaakin kuvaavissa kysymyksien perusteella käsiä pestään aivan liikaa, eikä luoteta käsidesinfektion olevan tehokkaampi keino käsien mikrobikantojen vähentämiseen kuin saippua-vesi pesu. Myös tiedon puutetta ilmeni MRSA-asiakkaiden hoitoa kuvaavien kysymysten vastauksissa. Vastaajat eivät olleet tietoisia käsidesinfektion käytön riittävän käsien puhdistamiseen sekä tiedon puutetta oli myös suojakäsineiden valinnan suhteen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että käsihygienia ei toteudu kyselyntekohetkellä tarpeeksi laadukkaasti pohjoisen alueen kotihoidon työntekijöiden keskuudessa.
Asiasanat: Käsihygienia, käsienpesu, käsien desinfektio, suojakäsineiden käyttö, aseptiikka, mikrobiologia
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa yleiseen tietoon käsihygienian toteutumista hoitohenkilökunnan keskuudessa ja täten lisätä huomiota infektioiden torjumiseen hyvän käsihygienian avulla.
Opinnäytetyössä käytimme tutkimusmenetelmänä kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin monivalintakyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeen kysymykset jakautuivat kahteen osioon, joita ohjasivat edellä mainitut opinnäytetyökysymykset. Kysely-lomakkeet jaettiin Helsingin kaupungin pohjoisen kotihoidon viiden alueen tiimien työnteki-jöille riittävän otoksen saamiseksi. Kyselylomakkeet jaettiin tiimien työntekijöille suljettavan valmiiksi täytetyn palautuskuoren kera, jolla voitiin taata se, ettei vastaaja henkilöitynyt. Kyselylomakkeissa ei kysytty vastaajan sukupuolta, ikää tai ammattinimikettä henkilöitymisen estämiseksi. Saatu aineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla, jonka pohjalta suoritetaan päätelmien teko. Vastausprosentti tutkimuksessa oli 81,0.
Tuloksista kävi ilmi, että käytännön tason tiedoissa ja taidoissa oli huomattavissa selkeitä puutteita. Nämä liittyivät lähinnä käsienpesun toteuttamiseen ja käsidesinfektion käyttämiseen. Joka näkyi esimerkiksi siinä, että niin tieto kuin toimintaakin kuvaavissa kysymyksien perusteella käsiä pestään aivan liikaa, eikä luoteta käsidesinfektion olevan tehokkaampi keino käsien mikrobikantojen vähentämiseen kuin saippua-vesi pesu. Myös tiedon puutetta ilmeni MRSA-asiakkaiden hoitoa kuvaavien kysymysten vastauksissa. Vastaajat eivät olleet tietoisia käsidesinfektion käytön riittävän käsien puhdistamiseen sekä tiedon puutetta oli myös suojakäsineiden valinnan suhteen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että käsihygienia ei toteudu kyselyntekohetkellä tarpeeksi laadukkaasti pohjoisen alueen kotihoidon työntekijöiden keskuudessa.
Asiasanat: Käsihygienia, käsienpesu, käsien desinfektio, suojakäsineiden käyttö, aseptiikka, mikrobiologia