Tähystäminen etsintätilanteessa

Abstract

Etsintätähystäminen vaatii erikoisjärjestelyjä ja -osaamista. Opinnäytetyön tarkoituksena on selventää eri tähystysmenetelmien ja -tekniikoiden sekä tähystysjärjestelyjen vaikutusta etsintätapahtuman onnistumiseen. Tavoitteena on löytää tähystystekniikka ja toimintatavat, joiden hyödyntäminen lisää tähystyksen tehokkuutta. Opinnäytetyössä tutkitaan etsintätähystyksen organisointia, tähystystekniikoita, toimintaa tähystyshavaintotilanteessa ja tähystysapuvälineiden käyttöä. Aihetta tarkastellaan etsintä- ja pelastusyksiköiden sekä kauppa-alusten vahtipäälliköiden ja tähystäjien näkökulmasta. Työssä keskitytään ainoastaan toimintaan pinta-aluksilla. Lähdeaineistona käytetään useiden organisaatioiden meripelastuskoulutusmateriaalia sekä kansainvälisen merenkulkujärjestön julkaisua. Katsantokantaa on laajennettu myös silmälääketieteen alalle. Tutkimus on suoritettu vertailemalla eri lähteiden menetelmiä keskenään sekä analysoimalla niiden käyttökelpoisuutta. Analyysin perusteella on koostettu opinnäytetyössä esitetyt teoriat. Opinnäytetyön ehdottomasti merkittävin tulos on haarukointitekniikan osoittautuminen kansainvälisesti tunnetuksi ja tehokkaaksi menetelmäksi. Ihmiselle luonnollinen pyyhkäisemällä katseleminen ei tuota tehokkainta tulosta. Sen sijaan katsetta täytyy siirrellä järjestelmällisesti lyhyin askelin, jotta pienet tai kaukaiset kohteet voidaan havaita. Haarukointitekniikkaa puoltavat yksiselitteisesti sekä merenkulun että silmälääketieteen lähteet. Tutkimus osoittaa myös, että kokemuksella ja mielikuvilla on merkitystä havaitsemisherkkyyteen. Oikea tekniikka ja mielikuvat voidaan hyödyntää kunnolla vasta toimivien tähystysjärjestelyjen avulla. Tutkimustulosten perusteella voidaan suositella haarukointitekniikan opettelemista. Tekniikkaa kannattaa soveltaa etsintätähystyksen lisäksi navigointitähystyksessä. Etsintätilanteita varten tulisi muodostaa oikeita mielikuvia harjoituksilla, jotka sisältävät mahdollisimman todenmukaisia harjoitusmaaleja ja hätämerkkejä.

Lookout in a search situation requires special arrangements and skills. The aim of this thesis was to examine how different lookout methods and techniques and also how lookout arrangements affect the search situation being successful. The aim was to find a lookout technique and routines that would increase the effectiveness of the lookout. This thesis examines the organization of a search lookout, lookout techniques, action in a lookout situation and the use of lookout aid equipment. The subject was treated from the viewpoint of the officer of the watch and lookouts of the search- and rescue units and merchant ships. The focus of this thesis is only on the activity on the surface vessel. The source material used in the thesis consisted of the sea rescue education material from different search- and rescue organizations and also the publications from the International Maritime Organizations (IMO). The viewpoint was also widened to include ophthalmic medicine. Examine was carried out by comparing different methods from different sources and by analyzing their usability. The theories used in this thesis were assembled on the basis of the analysis. The most remarkable result of the thesis was that visual scanning technique proved to be internationally known and an effective method. Looking at things by sweeping at them, which is natural to human beings, does not give the most effective result. Instead, one has to systematically move ones look by short steps at a time, so that small or distant targets can be noticed. Seafaring and ophthalmic medicine sources support the pin-pointing technique unequivocally. The examination showed that experience and mental image have significance in observation sensitivity. The right technique and mental images can only be properly put to use with the help of functional lookout arrangements. On the basis of the results it can be recommended to learn the visual scanning technique. In addition to search lookout, it is useful to use the technique also in navigation lookout. The right mental images should be formed by practicing search situations. These exercises should include the most authentic practice targets and distress signals.