Esteettömät liikuntatilat : liikuntaa ohjaavien liikkumis- ja toimimisesteisten kokemia esteitä liikuntapaikoilla
Patrikka, Anu (2010)
Patrikka, Anu
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518363
Tiivistelmä
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n kanssa ja se oli osa Este-hanketta. Hankkeen kohderyhmänä olivat liikkumis- ja toimimisesteiset henkilöt. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikkumis- ja toimimisesteisten liikunta-alan ammattilaisten kokemia esteitä heidän toimintaympäristössään.
Tutkimustyössä käytettiin kahta eri tutkimusmenetelmää. Ensimmäisenä toteutettiin kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää liikunnan harrastamista rajoittavia ja estäviä tekijöitä, koettuja esteitä liikuntapaikoilla sekä liikuntatilojen käyttöastetta. Toisena menetelmänä käytettiin lomakehaastattelua, joka toteutettiin kyselyyn vastanneille liikuntaa ohjaaville liikkumis- ja toimimisesteisille. Haastattelun tarkoituksena oli tarkentaa kyselyn kautta saatuja tietoja.
Tutkimuksen teoreettinen osuus koostuu kahdesta pääaiheesta: vammaisuudesta ja esteettömyydestä. Vammaisuutta käsitellään eri luokitusten ja kielenkäytön kautta. Esteettömyyttä esitetään liikuntapaikkarakentamisen ja lakiasetusten näkökulmasta.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että liikkumisen esteettömyyttä pidettiin tärkeimpänä. Koettuja esteitä olivat muun muassa liikkumisen esteet sisäänkäynnillä, puutteelliset opasteet sekä esteettömien pesu- ja pukutilojen puuttuminen. Liikunta- alalla toimivat liikkumis- ja toimimisesteiset henkilöt olivat aktiivisia toimijoita ja liikunnanharrastajia. Käytetyistä liikuntapaikoista suosituimpia olivat kevyenliikenteen väylät, uimahallit, liikuntasalit ja -hallit sekä kuntosalit.
Tutkimustyön perusteella voidaan todeta, että luomalla esteettömiä ja helposti saavutettavia liikuntapaikkoja voidaan lisätä liikunnan harrastamisen määrää. Terveelliset elämäntavat, joiden olennainen osa fyysinen aktiivisuus on, ovat perusta laadukkaalle elämälle. Fyysisen aktiivisuuden ylläpitämiseksi siihen tarvittavien tilojen tulee täten olla kaikille esteettömät ja turvalliset käyttää.
Tutkimustyössä käytettiin kahta eri tutkimusmenetelmää. Ensimmäisenä toteutettiin kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää liikunnan harrastamista rajoittavia ja estäviä tekijöitä, koettuja esteitä liikuntapaikoilla sekä liikuntatilojen käyttöastetta. Toisena menetelmänä käytettiin lomakehaastattelua, joka toteutettiin kyselyyn vastanneille liikuntaa ohjaaville liikkumis- ja toimimisesteisille. Haastattelun tarkoituksena oli tarkentaa kyselyn kautta saatuja tietoja.
Tutkimuksen teoreettinen osuus koostuu kahdesta pääaiheesta: vammaisuudesta ja esteettömyydestä. Vammaisuutta käsitellään eri luokitusten ja kielenkäytön kautta. Esteettömyyttä esitetään liikuntapaikkarakentamisen ja lakiasetusten näkökulmasta.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että liikkumisen esteettömyyttä pidettiin tärkeimpänä. Koettuja esteitä olivat muun muassa liikkumisen esteet sisäänkäynnillä, puutteelliset opasteet sekä esteettömien pesu- ja pukutilojen puuttuminen. Liikunta- alalla toimivat liikkumis- ja toimimisesteiset henkilöt olivat aktiivisia toimijoita ja liikunnanharrastajia. Käytetyistä liikuntapaikoista suosituimpia olivat kevyenliikenteen väylät, uimahallit, liikuntasalit ja -hallit sekä kuntosalit.
Tutkimustyön perusteella voidaan todeta, että luomalla esteettömiä ja helposti saavutettavia liikuntapaikkoja voidaan lisätä liikunnan harrastamisen määrää. Terveelliset elämäntavat, joiden olennainen osa fyysinen aktiivisuus on, ovat perusta laadukkaalle elämälle. Fyysisen aktiivisuuden ylläpitämiseksi siihen tarvittavien tilojen tulee täten olla kaikille esteettömät ja turvalliset käyttää.