Parempia pelejä luovilta aloilta
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-180-4
Lähdeviite:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-180-4
Lähdeviite:
Nevanperä T., Purhonen K. (Eds.)., (2019). Parempia pelejä luovilta aloilta. , In: Xamk inspiroi 16, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Tiivistelmä
Parempia pelejä luovilta aloilta -kirja on syntynyt osana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun luovien alojen luotsaamaa vuotuista Kouvola Game Week –tapahtumaa 5.-11.11.2018. Teoksen artikkelit pureutuvat rajat rikkovaan pelaamiseen ja peleihin samalla kun kirjamme ydin ei hylkää pelikulttuuriin kuuluvaan mielihyvän ja kokemuksellisuuden tunnetta.
Pelit ja pelaaminen ovat osa universaalia inhimillistä kokemusmaailmaa, ja tänä päivänä peleihin ja pelaamiseen liittyvät ilmiöt ovat myös näkyvä osa julkista keskustelua. Temaattisia keskustelukategorioita on useita: pelaamisen ja pelien arvottaminen, pelaamisen hyöty vs. pelaamisen hyödyttömyys ja haitat, pelaajien vuorovaikutus keskenään, ympäristön ja ympäröivän todellisuuden kanssa, pelaamisen sosiaalisuus ja siihen käytetty aika, pelaajien ikä ja sukupuoli sekä pelaamiseen käytetty teknologia.
Parempia pelejä luovilta aloilta artikkelikokoelmassamme haluamme tuoda peleistä käytävään keskusteluun mukaan tuoreita näkökulmia, kuten osallisuus ja yhdenvertaisuus, kokemuksellisuus ja luovuus, tekijyys, oppijuus ja taiteellisuus sekä visuaalisuus ja kehollisuus. Pelejä ja pelaamista on mielekästä ajatella sekä elämää rikastavien merkitysten välineenä että avartavana tekijänä suhteessa stabiileihin keskusteluihin. Kysymmekin, onko peleihin liittyvä kokemuksellisuus ja merkityksellisyys kuitenkin jotain, joka on itse pelien ulkopuolella ja inhimilliseen elämismaailmaan kuuluvaa, mutta tulee näkyväksi vasta pelaamisen ja pelien avulla?
Toiseksi haluamme haastaa peliteollisuuden rikkomaan rajojaan ja tarttumaan peleihin ja niiden kehittämiseen enemmän innovaation, kestävän kehityksen ja yhdenvertaisuuden välineinä sekä hyötypelaamisen näkökulmasta. Pelit voivat parhaimmillaan saavuttaa meissä jotakin sellaista, joka antaa meille välineen palata lapsuuden leikillisyyteen ja vapaan, luovan ajattelun mielentilaan. Jos haluamme tehdä hyvää pelaamisella, pelaamiselle ja pelikulttuurille ja nähdä sen mahdollisuuden yksilön ja yhteisön suhteen kokemuksellisena kohoumana ja rikastajana, meidän tulee keskittyä tulostavoitteen laajentamiseen euroista hyvinvoinnin ja kokemuksellisuuden mittareihin.
Pelit ja pelaaminen ovat osa universaalia inhimillistä kokemusmaailmaa, ja tänä päivänä peleihin ja pelaamiseen liittyvät ilmiöt ovat myös näkyvä osa julkista keskustelua. Temaattisia keskustelukategorioita on useita: pelaamisen ja pelien arvottaminen, pelaamisen hyöty vs. pelaamisen hyödyttömyys ja haitat, pelaajien vuorovaikutus keskenään, ympäristön ja ympäröivän todellisuuden kanssa, pelaamisen sosiaalisuus ja siihen käytetty aika, pelaajien ikä ja sukupuoli sekä pelaamiseen käytetty teknologia.
Parempia pelejä luovilta aloilta artikkelikokoelmassamme haluamme tuoda peleistä käytävään keskusteluun mukaan tuoreita näkökulmia, kuten osallisuus ja yhdenvertaisuus, kokemuksellisuus ja luovuus, tekijyys, oppijuus ja taiteellisuus sekä visuaalisuus ja kehollisuus. Pelejä ja pelaamista on mielekästä ajatella sekä elämää rikastavien merkitysten välineenä että avartavana tekijänä suhteessa stabiileihin keskusteluihin. Kysymmekin, onko peleihin liittyvä kokemuksellisuus ja merkityksellisyys kuitenkin jotain, joka on itse pelien ulkopuolella ja inhimilliseen elämismaailmaan kuuluvaa, mutta tulee näkyväksi vasta pelaamisen ja pelien avulla?
Toiseksi haluamme haastaa peliteollisuuden rikkomaan rajojaan ja tarttumaan peleihin ja niiden kehittämiseen enemmän innovaation, kestävän kehityksen ja yhdenvertaisuuden välineinä sekä hyötypelaamisen näkökulmasta. Pelit voivat parhaimmillaan saavuttaa meissä jotakin sellaista, joka antaa meille välineen palata lapsuuden leikillisyyteen ja vapaan, luovan ajattelun mielentilaan. Jos haluamme tehdä hyvää pelaamisella, pelaamiselle ja pelikulttuurille ja nähdä sen mahdollisuuden yksilön ja yhteisön suhteen kokemuksellisena kohoumana ja rikastajana, meidän tulee keskittyä tulostavoitteen laajentamiseen euroista hyvinvoinnin ja kokemuksellisuuden mittareihin.