Sitraatin ja etyleenidiamiinitetraetikkahapon (EDTA) yhteisvaikutus laskotulokseen sekä laskonäytteen säilyvyyden tutkiminen

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin miten etyleenidiamiinitetraetikkahappo (EDTA) vaikuttaa laskotulokseen, kun laskimoverinäyte siirretään mittausta varten EDTA-putkesta sitraattia sisältävään laskoputkeen. Opinnäytetyössä tutkittiin myös laskimoverinäytteen säilyvyyttä kahdeksan tunnin ajan sekä EDTA-, että laskoputkessa. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen ja tutkimusasetelma kokeellinen.

Tutkimusaineisto kerättiin Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymään kuuluvan aluelaboratorion 50 vapaaehtoisesta asiakkaasta. Jokaisesta tutkimukseen osallistuvasta henkilöstä otettiin näytteet yhteen EDTA-putkeen ja yhteen laskoputkeen. EDTA-putkesta siirrettiin näytettä kahteen laskoputkeen. Yhden henkilön näytteistä tutkimukseen tuli neljä mitattavaa putkea, joten mitattavia näytteitä oli yhteensä 200. Otetut näytteet jaettiin ryhmiin sen perusteella, mihin putkeen näyte otettiin ja kuinka kauan sitä säilytettiin ennen mittausta huoneenlämmössä.

Mitatut laskoarvot käsiteltiin näyteryhmittäin SPSS 17.0 -tilasto-ohjelmalla. Sen avulla määritettiin tilastollisia tunnuslukuja, joiden avulla selvitettiin aineiston jakauma. Näyteryhmien tulosten välille piirrettiin hajontakuviot, laskettiin korrelaatiokertoimet ja ryhmät testattiin Wilcoxonin merkittyjen järjestyslukujen testillä. Vertailtavat ryhmät valittiin siten, että vertailulla saataisiin vastaus tutkimusongelmiin.

Tässä tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella EDTA-putkesta laskoputkeen siirretty laskimoverinäyte soveltuu laskon mittaukseen. Laskotulos pienenee, mutta ei tilastollisesti merkittävästi. Tutkimustulostulosten perusteella laskimoverinäyte säilyy mittauskelpoisena huoneenlämmössä kahdeksan tunnin ajan sekä EDTA- että laskoputkessa. Näyte säilyi kahdeksan tunnin ajan keskimäärin paremmin EDTA-putkessa kuin laskoputkessa.

The purpose of this thesis was to investigate the effects of ethylenediaminetetraacetic acid (EDTA) on the result of erythrocyte sedimentation rate (ESR) when the venous blood samples are transferred from EDTA-tubes into ESR-tubes which contain citrate. This thesis also investigates the preservation of a venous blood sample for the measurement of ESR. The samples were preserved at room temperature in EDTA -tubes and ESR -tubes and measured after eight hours. This study was quantitative and experimental.

The research material for this study was gathered from the 50 voluntary subjects from the regional laboratory of the Eastern Finland Laboratory Centre Joint Authority Enterprise (ISLAB). The samples were taken from each of the 50 customers into one EDTA- and one ESR -tube. During the investigation the sample was transferred from the EDTA-tube into two ESR-tubes. Samples from each subject were gathered into four tubes. Thus there were 200 samples to measure. The samples were divided into four groups based on the type of tube and the time of preservation at room temperature.

The measured values of ESR were processed statistically by using the software SPSS 17.0. Means, medians and standard deviations were determined from the data and thus the distribution was found. Then a scatter diagram was drawn and Pearson’s correlations were assessed between the results of the sample groups. Finally, the results of the groups were tested by using Wilcoxon signed rank test. The groups were compared in order to resolve the research problems.

On the basis of the results, it can be concluded that venous blood sample transferred from an EDTA-tube into an ESR-tube is suitable for measuring the ESR. The ESR result decreased but there were no significant differences between the results. On average, the samples in the EDTA-tubes were preserved better than the ones in ESR-tubes.