Eri typpilannoitteiden ja typen jakamisen vaikutus mallasohran valkuaispitoisuuteen

Abstract

Koe eri typpilannoitteiden ja typen jakamisen vaikutuksesta mallasohran valkuaispitoisuuteen, tehtiin Eerolan tilan pellolla Hyvinkään Usmissa kesällä 2009. Kokeessa käytetty mallasohralajike oli Barke. Kylvölannoite oli moniravinteinen lannoite ja lisätyppilannoitteina käytettiin ammoniumnitraattia, kalsiumammoniumnitraattia ja suomensalpietaria. Lisälannoitus annettiin koeruuduille 10.6.2009 pensomisen lopulla. Vertailuruutuna oli päiste, johon kaikki lannoitus annettiin kylvön yhteydessä. Koeruuduilta otettiin maan liukoisen typen typpimäärityksiä kerran viikossa saman vuoden heinäkuulle asti. Typpimääritykset tehtiin typpisalkulla.

Kasvustoissa oli eroja. Ammoniumnitraatilla lannoitettu kasvusto oli rehevää ja korkeaa, kun taas kalsiumammoniumnitraatilla lannoitettu kasvusto oli matalaa ja harvaa. Suomensalpietarin kasvusto oli hyvä ja tiheä. Puinnissa otettiin kaikista koeruuduista edustavat siemennäytteet, jotka olivat kooltaan 10 litraa. Siemenistä määritettiin Viikin laboratoriossa kosteus, valkuainen, tärkkelys, raakakuitu ja hehtolitrapaino. Kotonani määritin itävyyden ja lajittelu-asteen ja laskin typenkäytön hyötysuhteen.

Ammoniumnitraatilla saatiin parhaimmat tulokset, suomensalpietari oli toiseksi paras. Kalsiumammoniumnitraatilla saatiin huonoimmat tulokset päisteen kanssa. Ammoniumnitraatin paremmuus johtunee sen koostumuksesta, sen sisältämä typpi on kokonaan ammoniumnitraattia, kun taas suomensalpietarissa ja kalsiumammoniumnitraatissa on noin puolet ammoniumnitraattia ja puolet nitraattityppeä. Koelohkon maan rakenne on heikko ja kaliumia huononlaisesti, nämä vaikuttivat heikkoihin typen hyötysuhteisiin. Koska typen käyttö oli koeruudulla heikkoa, jäivät valkuaisetkin mataliksi. Typen jakaminen oli kannattavaa, koska koeruuduilta tuli paremmat sadot kuin päisteestä ja typpeä oli käytetty tehokkaammin.

Effect of various nitrogen fertilizers and split fertilizing on protein content of malting barley

The experiment of effect of various nitrogen fertilizers and split fertilizing on protein content of malting barley were made in a field of Eerola farm in Usmi Hyvinkää during summer 2009. The variety of grain in the experiment was malting barley Barke. Fertilizer granule was used as sowing fertilizer and the additional nitrogen fertilizers were ammonium nitrogen, calcium ammonium nitrogen and suomensalpietari fertilizer. The additional nitrogen fertilizer was spread split on the experimental plots on June 10th 2009. The control group consisted of the field’s sides where all fertilizers were spread during sowing. Soil soluble samples were taken from the experimental plots once a week until July. Nitrogen analysis was made with Typpisalkku.

There were differences in growth. The growth plot that was fertilized with ammonium nitro-gen was rich and high with growth whereas the plot fertilized with calcium ammonium nitro-gen was lower and less dense. The growth in the plot fertilized with suomensalpietari was good and of normal density. In harvest we took a 10 litre seed sample from every experimental plot. Moist, protein, starch, crude fiber and weight were specified from the seeds in Helsinki University laboratory in Viikki campus. I analyzed the determination of germination and classification and calculated the apparent nitrogen efficiency.

The results showed that ammonium nitrogen was the best and suomensalpietari fertilizer was the second best. Calcium ammonium nitrogen and fields sides did not do so well. Ammonium nitrogen was probably better because of its homogenous texture, whereas in calcium ammonium nitrogen and suomensalpietari fertilizers are composed of ammonium nitrogen (50 %) and nitrate nitrogen (50 %). The structure of the soil was poor and also there was poorly potassium. Low potassium and soil structure also affected to poor apparent nitrogen efficiency. Because the nitrogen efficiency was poor in experimental plot, the protein percentage was also low. Splitting the fertilizer was worth trying, because we got a better crop from the experimental plots than from the field sides - And nitrogen was used more efficiently.