Diabetesta sairastavan alaraaja-amputaatiopotilaan kokemuksia selviytymisen tukemisesta postoperatiivisessa vaiheessa

Abstract

Suomessa on yhä enenevässä määrin diabetesta sairastavia potilaita, joilla esiintyy diabetekseen liittyviä liitännäis-sairauksia. Nilkan yläpuolisista alaraaja-amputaatioista noin puolet tehdään diabeetikoille. Tämä on merkittävä muutos potilaan elämässä ja sopeutuminen alaraaja-amputaatioon leikkauksen jälkeen voi olla haastavaa. Se vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti ja sopeutuminen elämään amputaation jälkeen vaatii aikaa ja potilaalta kärsivällisyyttä, jolloin hoitajilta saatu tuki on erittäin tärkeää. Hoitajan ja potilaan välisessä yhteistyössä etsitään niitä ratkaisuja, joiden avulla potilas voi omista lähtökohdistaan löytää elämäntilanteessaan mahdollisuuden selviytyä.

Opinnäytetyömme oli laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena oli kuvailla diabetesta sairastavan alaraaja-amputaatiopotilaan kokemuksia selviytymisen tukemisesta postoperatiivisessa vaiheessa kirurgisella vuodeosastolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että hoitajat voivat kehittää kokonaisvaltaista postoperatiivista hoitotyötä diabetesta sairastavan alaraaja-amputaatiopotilaan selviytymisen tukemisessa.

Tutkimustehtävämme oli: - Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet diabetesta sairastavan alaraaja-amputaatiopotilaan selviytymiseen amputaatiosta postoperatiivisessa vaiheessa?

Haastattelimme kahta diabetesta sairastavaa alaraaja-amputaatiopotilasta avointa haastattelua käyttäen. Haastatte-lujen auki purkamiseen käytimme induktiivista sisällönanalyysia. Aineistosta nousi esille, että diabetesta sairastavien alaraaja-amputaatiopotilaiden kokemukset amputaatiosta selviytymiseen liittyivät emotionaaliseen, fyysiseen, vuorovaikutukselliseen ja tiedolliseen tukeen sekä hoitajien suhtautumiseen ja potilaan omiin voimavaroihin.

Tulokset osoittavat, että potilaat kokevat merkityksellisinä asioina hoitajien emotionaalisen suhtautumisen heitä kohtaan sekä vuorovaikutustilanteet heidän kanssaan. Potilaat kokevat saadun informaation puutteelliseksi sen vähyyden ja huonon ymmärrettävyyden vuoksi. Yksilöllinen ja kokonaisvaltainen hoito on tärkeää amputaatiosta selviytymisen kannalta.

Jatkotutkimusaiheina voisi olla havainnoivalla tutkimusotteella tehty tutkimus, jossa selvitettäisiin, kuinka hoitaja kohtaa potilaan ja tukee häntä selviytymisessä postoperatiivisessa vaiheessa. Jatkotutkimusaiheena voisi myös olla, kuinka hoitaja tukee alaraaja-amputaatioon tulevaa potilasta preoperatiivisesti. Opinnäytetyömme aihetta voitaisiin selvittää myös hoitajien näkökulmasta.

In Finland there is an increasing number of diabetics w ho have complications associated to diabetes. Half of lower extremity amputations above the ankle are performed on diabetics. Amputation is a significant life change, and adaptation after lower extremity amputation can be challenging. The amputation has a comprehensive influence on patients, and adaptation to a new life situation takes time and patience. Therefore support from nurses is very important. New solutions to manage in a new life situation using patients’ own resources are sought after in co- operation between patients and nurses.

The purpose of this qualitative thesis was to describe the experiences of lower extremity amputation patients with diabetes of the post-operative care at a surgical ward. The objective of this thesis was that nurses could develop comprehensive postoperative nursing care with diabetic lower extremity amputation patients and support for managing. The research task was the following:

- What issues had affected diabetic lower extremity amputation patients’ own resources to manage in postoperative nursing care?

The material was collected by interviewing two amputation patients and analyzed with inductive content analysis. The data showed that patients´ experiences of managing with amputation were connected to emotional, physical, interactional and informative support and also to nurses´ attitude and patients´ own resources.

The results showed that patients considered nurses’ emotional attitude towards patients and interaction meaningful. Patients told that not enough information was given and that the information was not clear. Individual and comprehensive care was important for patients who were trying to manage with an amputation.

In the future it would be useful to study, using an observing research method, how nurses transact with patients and how nurses implement support for managing postoperatively. Another study could focus on how nurses support lower extremity amputation patients preoperatively. This could also be analyzed from nurses´ perspective.