Synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen, systemoitu kirjallisuuskatsaus
Lehtinen, Sonja (2010)
Lehtinen, Sonja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101051058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101051058
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa HYKS-Naistentautien ja synnytysten toimialan, sekä Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistä laadunkehittämishanketta 2007-2012. Se liittyy päihdeongelmaisten ja masentuneiden äitien perheiden hoitotyön kehittämiseen.
Projektiraportin aiheena on synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen. Raportin tavoitteena on vastata kliinisessä hoitotyössä masentuneiden äitien perheiden hoitotyön kehittämiseen esittelemällä uusinta tutkittua tietoa aiheesta. Lisäksi raportin tavoitteena on toimia hoitotyön apuvälineenä ja herättää keskustelua aiheesta.
Opinnäytetyöprojekti on toteutettu systemoituna kirjallisuuskatsauksena Turun yliopiston, Axelin ym. mallin mukaan. Systemaattinen tiedonhaku tehtiin Laurus, Medic, Aleksi ja Ovid Fulltext tietokannoista. Hakutermit määritettiin Finn Mesh ja YSA asiasanakirjojen mukaan. Hakuja tehtiin perushaulla, sanoja yhdistelemällä ja katkaisemalla. Tiedonhakua täydennettiin manuaalisella tiedonhaulla. Projektiraporttiin valittiin 32 artikkelia, joista kahdeksan ulkolaista, viisi väitöskirjaa ja neljä pro-gradua.
Tutkimustulosten mukaan äidiksi tulo saattaa olla haastava ja vaativa tehtävä ja näin altistaa synnytyksen jälkeiselle masennukselle. Se on yksi tunnetuimpia elämäntilanteisiin liittyviä sairauksia. Synnytyksen jälkeisen masennuksen sairastavuus vaihtelee 10-15% välillä, riippuen arviointimenetelmästä. Äidin masennuksella voi olla voimakkaat vaikutukset lapsen kehitykseen ja perheen hyvinvointiin, sekä se voi lisätä terveydenhuollon kustannuksia. Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireet ovat moninaisia. Perusoireet ovat yleensä mielialan lasku, elämänilon ja mielihyvän kokemusten väheneminen. Lisäksi havaitaan paljon muita tavallisen masennuksen oireita ja spesifejä oireita, kuten liiallinen huolehtiminen vauvasta.
Synnytyksen jälkeiselle masennukselle altistavia tekijöitä on paljon. Tässä projektiraportissa riskitekijät on jaettu persoonallisiin, sosiaalisiin, fyysisiin, vauvaan liittyviin, ympäristöön liittyviin ja muihin yksittäisiin riskitekijöihin. Tutkimusten tulokset masennukselle altistavista tekijöistä ovat osin ristiriitaisia. Todennäköisiksi riskitekijöiksi voidaan laskea sosiaalisen tuen puute ja parisuhteen epätyydyttävyys.
Iso osa synnytyksen jälkeisistä masennuksista jää diagnosoimatta. Sairaalassa masennuksen tunnistaminen on haastavaa lyhyen sairaalajakson ja tavallisten lapsivuodeoireiden vuoksi. Pohjan havaitsemiseen luo vuorovaikutteinen haastattelu ja elämäntiladiagnoosi. Tärkeintä synnytyksen jälkeen olisi seuloa masennuksen riskejä ja jakaa tietoa mahdollisesta masennuksesta. Sairaalan ja neuvolan yhteistyö on tärkeää synnytyksen jälkeisen masennuksen havaitsemisen edistämiseksi.
Projektiraportin aiheena on synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen. Raportin tavoitteena on vastata kliinisessä hoitotyössä masentuneiden äitien perheiden hoitotyön kehittämiseen esittelemällä uusinta tutkittua tietoa aiheesta. Lisäksi raportin tavoitteena on toimia hoitotyön apuvälineenä ja herättää keskustelua aiheesta.
Opinnäytetyöprojekti on toteutettu systemoituna kirjallisuuskatsauksena Turun yliopiston, Axelin ym. mallin mukaan. Systemaattinen tiedonhaku tehtiin Laurus, Medic, Aleksi ja Ovid Fulltext tietokannoista. Hakutermit määritettiin Finn Mesh ja YSA asiasanakirjojen mukaan. Hakuja tehtiin perushaulla, sanoja yhdistelemällä ja katkaisemalla. Tiedonhakua täydennettiin manuaalisella tiedonhaulla. Projektiraporttiin valittiin 32 artikkelia, joista kahdeksan ulkolaista, viisi väitöskirjaa ja neljä pro-gradua.
Tutkimustulosten mukaan äidiksi tulo saattaa olla haastava ja vaativa tehtävä ja näin altistaa synnytyksen jälkeiselle masennukselle. Se on yksi tunnetuimpia elämäntilanteisiin liittyviä sairauksia. Synnytyksen jälkeisen masennuksen sairastavuus vaihtelee 10-15% välillä, riippuen arviointimenetelmästä. Äidin masennuksella voi olla voimakkaat vaikutukset lapsen kehitykseen ja perheen hyvinvointiin, sekä se voi lisätä terveydenhuollon kustannuksia. Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireet ovat moninaisia. Perusoireet ovat yleensä mielialan lasku, elämänilon ja mielihyvän kokemusten väheneminen. Lisäksi havaitaan paljon muita tavallisen masennuksen oireita ja spesifejä oireita, kuten liiallinen huolehtiminen vauvasta.
Synnytyksen jälkeiselle masennukselle altistavia tekijöitä on paljon. Tässä projektiraportissa riskitekijät on jaettu persoonallisiin, sosiaalisiin, fyysisiin, vauvaan liittyviin, ympäristöön liittyviin ja muihin yksittäisiin riskitekijöihin. Tutkimusten tulokset masennukselle altistavista tekijöistä ovat osin ristiriitaisia. Todennäköisiksi riskitekijöiksi voidaan laskea sosiaalisen tuen puute ja parisuhteen epätyydyttävyys.
Iso osa synnytyksen jälkeisistä masennuksista jää diagnosoimatta. Sairaalassa masennuksen tunnistaminen on haastavaa lyhyen sairaalajakson ja tavallisten lapsivuodeoireiden vuoksi. Pohjan havaitsemiseen luo vuorovaikutteinen haastattelu ja elämäntiladiagnoosi. Tärkeintä synnytyksen jälkeen olisi seuloa masennuksen riskejä ja jakaa tietoa mahdollisesta masennuksesta. Sairaalan ja neuvolan yhteistyö on tärkeää synnytyksen jälkeisen masennuksen havaitsemisen edistämiseksi.