Osaamisen kehittäminen: Osaamiskartoitus : Case Itella Oyj, Konserni ICT
Virtanen, Heidi (2010)
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101031008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101031008
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa Itella -konsernin Konserni ICT – yksikön henkilöstölle osaamiskartoitus. Tutkimuksen päätutkimusongelmana oli selvittää, millainen on yksikön henkilöstön osaamisen nykytila osaamiskartoitukseen valituilla osaamisalueilla sekä miten osaamista voidaan kehittää, jotta yksikkö voisi toimia tehokkaasti ja tukea konsernitoimintojen muita yksiköitä ja konsernin liiketoimintoja mahdollisimman hyvin. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, millaista ja minkä tasoista osaamista yksiköstä löytyy ja missä olemassa oleva osaaminen sijaitsee. Toisaalta tavoitteena oli myös selvittää, millaista osaamista yksiköstä puuttuu ja tunnistaa siten osaamisen kehittämiskohteita. Kehittämiskohteiden tunnistamisen jälkeen ehdotettiin toimenpiteitä henkilöstön osaamisen kehittämiseksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui oppimisesta, oppimisen kautta syntyvästä osaamisesta ja osaamisen johtamisesta sekä kehittämisestä. Kehittämishankkeen tutkimusotteena käytettiin tapaustutkimusta ja tutkimusmenetelminä kvalitatiivisia, organisaation avainhenkilöille tehtyjä teemahaastatteluita sekä kvantitatiivista, ICT – yksikön henkilöstölle uoritettua sähköistä osaamiskartoituskyselyä. Kvalitatiivinen tutkimusaineisto analysoitiin teemoittain ja kvantitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin ja analysoitiin Digium – järjestelmällä sekä Microsoft Excel – ohjelmalla. Kaikkien tutkimustulosten perusteella muodostettiin johtopäätöksiä ja kehitysehdotuksia Itella Konserni ICT – yksikölle.
Tutkimustulosten pohjalta todettiin, että tutkimuksen kohdeyksikön henkilöstöltä löytyi osaamista jokaiselta osaamiskartoitukseen valitulta osaamisalueelta ja yksittäisestä osaamisesta. Näin kartoituksessa voitiin todeta kysytyn oikeita asioita. Osaamiskartoituskyselyn avulla löydettiin yksikön osaamisvahvuuksia ja osaamisen kehittämiskohteita sekä myös jonkin verran uusia osaamisalueita ja yksittäisiä osaamisia, joita on jatkossa mahdollista lisätä kyselyyn.
Kehittämistoimenpiteinä esitettiin puuttuvien osaamiskartoitusvastausten hankintaa, kartoitustulosten hyödyntämistä tavoite- ja kehityskeskusteluissa, osaamisen tavoitetasojen ja yksilö-, ryhmä-, tai tehtäväkohtaisten osaamisprofiilien määrittelyä, yksikön nykyisen osaamiskartoituskyselyn tiivistämistä ja päivittämistä sekä osaamiskartan osaamisalueiden ja niiden sisältämien osaamisten sekä nyt suoritetun osaamiskartoituksen tulosten tallentamista konsernin keskitettyyn HR –järjestelmään. Lisäksi ehdotettiin uuden osaamiskartoituksen tekoa tulevana vuonna ja eri kartoitusten välisten tulosten vertailua.
Jatkotutkimusaiheiksi esitettiin tutkimuksen tekemistä siitä, miten kiinnostunutta kohdeyksikön henkilöstö olisi itsensä kehittämisestä, minkälaisia osaamisen kehittämistoimenpiteisiin liittyviä ehdotuksia heillä olisi, miten heitä voisi motivoida oppimaan sekä millaisia oppimisen esteitä yksikössä on tunnistettavissa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui oppimisesta, oppimisen kautta syntyvästä osaamisesta ja osaamisen johtamisesta sekä kehittämisestä. Kehittämishankkeen tutkimusotteena käytettiin tapaustutkimusta ja tutkimusmenetelminä kvalitatiivisia, organisaation avainhenkilöille tehtyjä teemahaastatteluita sekä kvantitatiivista, ICT – yksikön henkilöstölle uoritettua sähköistä osaamiskartoituskyselyä. Kvalitatiivinen tutkimusaineisto analysoitiin teemoittain ja kvantitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin ja analysoitiin Digium – järjestelmällä sekä Microsoft Excel – ohjelmalla. Kaikkien tutkimustulosten perusteella muodostettiin johtopäätöksiä ja kehitysehdotuksia Itella Konserni ICT – yksikölle.
Tutkimustulosten pohjalta todettiin, että tutkimuksen kohdeyksikön henkilöstöltä löytyi osaamista jokaiselta osaamiskartoitukseen valitulta osaamisalueelta ja yksittäisestä osaamisesta. Näin kartoituksessa voitiin todeta kysytyn oikeita asioita. Osaamiskartoituskyselyn avulla löydettiin yksikön osaamisvahvuuksia ja osaamisen kehittämiskohteita sekä myös jonkin verran uusia osaamisalueita ja yksittäisiä osaamisia, joita on jatkossa mahdollista lisätä kyselyyn.
Kehittämistoimenpiteinä esitettiin puuttuvien osaamiskartoitusvastausten hankintaa, kartoitustulosten hyödyntämistä tavoite- ja kehityskeskusteluissa, osaamisen tavoitetasojen ja yksilö-, ryhmä-, tai tehtäväkohtaisten osaamisprofiilien määrittelyä, yksikön nykyisen osaamiskartoituskyselyn tiivistämistä ja päivittämistä sekä osaamiskartan osaamisalueiden ja niiden sisältämien osaamisten sekä nyt suoritetun osaamiskartoituksen tulosten tallentamista konsernin keskitettyyn HR –järjestelmään. Lisäksi ehdotettiin uuden osaamiskartoituksen tekoa tulevana vuonna ja eri kartoitusten välisten tulosten vertailua.
Jatkotutkimusaiheiksi esitettiin tutkimuksen tekemistä siitä, miten kiinnostunutta kohdeyksikön henkilöstö olisi itsensä kehittämisestä, minkälaisia osaamisen kehittämistoimenpiteisiin liittyviä ehdotuksia heillä olisi, miten heitä voisi motivoida oppimaan sekä millaisia oppimisen esteitä yksikössä on tunnistettavissa.