Lonkkaliikuntaa : Lonkkamurtuman kuntoutusta tukeva voimaharjoitteluohjelma

Abstract

Lonkkamurtumat ovat ikääntyneen väestön keskuudessa merkittävä liikkumiskyvyn ongelmia ja invaliditeettia aiheuttava vammatyyppi, josta aiheutuu vuosittain kansantaloudellisesti suuria kustannuksia sekä inhimillistä kärsimystä. Suomen väestön ikääntyminen lonkkamurtumien määrän jyrkkä kasvu viime vuosikymmenellä tekevät lonkkamurtumista ajankohtaisen ja tärkeän terveydenhuollon ongelman. Lievimpiä tapauksia lukuun ottamatta ikääntyneiden lonkkamurtuman suositeltu hoito on korjausleikkaus (Huusko ym. 2006) Lonkkamurtumasta kuntoutumista hidastaa se, että kuntoutujat ovat iäkkäitä ja murtuma-alttiutta lisäävät tekijät kuten tasapainovaikeudet ja luumassan väheneminen ovat alkaneet jo paljon murtumaa aikaisemmin. Murtuman jälkeisen fysioterapian tärkeimpiä tavoitteita onkin murtumaa edeltäneen liikkumiskyvyn palautumisen lisäksi murtuman uusiutumisen ennaltaehkäisy. Voimaharjoittelua sisältäneillä harjoitteluohjelmilla on saatu lupaavia kuntoutumistuloksia niin akuutin (Mitchell 2001) kuin myöhäisemmänkin vaiheen (de Portegijs ym. 2008a,b) kuntoutujien kanssa tehdyissä tutkimuksissa.

Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli suunnitella ja tuottaa näyttöön perustuva kirjallisessa muodossa esitetty harjoitusohjelma lonkkamurtuman jälkeisen kuntoutuksen tukemiseksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli leikkauksen jälkeisen fysioterapian tukeminen harjoitteluohjelman avulla. Opinnäytetyö toteutettiin osana KOTIIN-hanketta ja sen ”Koti-in Lappeenrannassa”-osahanketta, jonka tarkoituksena on tukea ihmisiä palaamaan kotiinsa asumaan sairaalasta ja tukea kotona asumista teknologisten innovaatioiden kuten Hyvinvointi-TV:n avulla. Opinnäytetyöhankkeen yhteistyökumppanina on ollut Lappeenrannan kaupungin Armilan terveyskeskussairaalan kuntoutusosasto.

Harjoitteluohjelman suunnittelussa käytettiin Heikkilän ym. (2008) sekä Anttilan (2007) tutkivan kehittämistyön ja realistisen evaluaation menetelmiä. Suunnitteluprosessi jaettiin kuuteen osavaiheeseen. Aiheeseen ja hankeympäristöön tutustumisen jälkeen suunniteltiin alustava harjoitteluohjelma yhteistyössä Armilan sairaalan kuntoutusosaston fysioterapeutin kanssa. Tämän jälkeen alustavaa harjoitteluohjelmaa pilotoitiin Hyvinvointi-TV:n välityksellä kuntoutusosaston lonkkamurtumakuntoutujille. Tämän jälkeen tehtiin varsinaisen ohjelmatuotteen suunnittelu, jota varten tietoa lonkkamurtumista ja erityisesti niiden fysioterapiasta haettiin ei-systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Harjoitteluohjelman sisältöosa suunniteltiin kirjallisuuskatsauksesta saadun tutkimustiedon sekä pilotoinnista saatujen kokemusten perusteella. Lopullisen ohjelmatuotteen toteuttaminen oli useita syklejä sisältänyt prosessi, jonka aikana tehtyä sisältöä arvioitiin jatkuvasti. Arvioinnin apuna käytettiin sekä fysioterapia-alan että painotuotesuunnittelun asiantuntijoiden mielipiteitä, joiden avulla harjoitteluohjelma muokattiin lopulliseen muotoonsa.

Lonkkaliikuntaa – Strength training program for supporting hip fracture rehabilitation

Hip fractures are a common cause of disability among elderly people. They also cause of great economical losses as well as great human grief annually. The ageing of Finnish population and the steep rise in the occurrence rate of hip fractures make hip fractures a timely and important topic in health care. Apart from the mildest of cases the gold standard of hip fracture treatment is repair by reconstuctive surgery (Huusko ym. 2006). Rehabilitation after hip fracture is often delayed because clients tend to be elderly and the pathological processes which predispose a person to fractures such as osteoporosis and poor balance have begun long before the fracture. One of the most important goals after hip fracture besides recovery of prefracture functional ability happens to be the prevention of fracture recurrence. Rehabilitation studies utilising strength training programs have provided encouraging results among subjets both in acute (Mitchell et al 2001) and in subacute (de Portegijs et al 2008a,b) stages of postfracture rehabilitation.

In this thesis the main goal was to design and compile an evidence based training program to support postfracure rehabilitation. The program was meant to be executable both via interactive Hyvinvointi-TV® (Caring-TV®) as well as in close contact. Thesis project was carried out as a part of KOTIIN-project (Going Home) and its ”Koti-In Lappeenrannassa” (Going home in Lappeenranta) subproject. The main objective of both projects is to support people going home after discharge from hospital as well as thse with disabilities and still living at home. Both projects utilize technological innovations such as Caring-TV. The rehabilitation ward in the Armila hospital in town of Lappeenranta has been the main working life affiliate in this in this project.

The concepts of realistic evaluation and exploratory development by Heikkilä et al (2008) and Anttila (2007) were used to guide the task of designing the training program. The design process was divided into six separate phases. After becoming acquainted with the subject and the project environment the preliminary training program lacking any practical ways to dose and evaluate training was developed in cooperation with the physiotherapist working in the rehabilitation ward in Armila hospital. After this the preliminary program was piloted via Wellness-TV with the few hip fracture patients who were residing at the rehabilitation ward. After this phase the design of the essential program was started. Non-systematic literature review was used to gather evidence which was used to rationalize the decisions made in the design phase. The substance of the program was compiled using the information from the literature review as well the experiences gained from the piloting of preliminary program. The compiling of the final version of the training programme was a process consisting of many sequential cycles during which the contents of the program were constantly evaluated and modified accordingly. The opinions of experts of physiotherapy as well as publishing were used to aid in the creation of the final version of the program.