Sakkovankien rikosuusimisen ja vankilaan palaamisen ennustettavuus staattisten uusimisriskitekijöiden perusteella

Abstract

Sakkovankeja koskevaa lainsäädäntöä on muutettu vuosikymmenten varrella lukuisia kertoja ja muutoksia on edelleen kehitteillä. Vankimäärää on pyritty alentamaan mm. sakkovankien määrään vaikuttamalla. Sakon muuntorangaistusta pidetään kohtuuttomana seurauksena maksamattomista sakoista henkilöille, jotka ovat syyllistyneet suhteellisen pieniin rikoksiin. Sakkovankeja on kuitenkin tutkittu Suomessa melko vähän, jonka vuoksi halusin selvittää opinnäytetyössäni keitä nämä henkilöt ovat.

Tutkimusaineistoni koostui 208 henkilöstä, jotka vapautuivat Jokelan vankilasta vuonna 2003 suoritettuaan sakon muuntorangaistuksen. Jokelan vankilassa sijaitsi vuosina 2002-2010 Suomen ainoa sakkovangeille tarkoitettu osasto. Toimin sakkovankilaosaston esimiehenä vuodesta 2005 vuoteen 2010 saakka ja opinnäytetyön aihe syntyi minun ja osaston muun henkilökunnan sakkovangeista tekemistä havainnoista. Näytti siltä, että sakkovangit palasivat hyvin nopeasti takaisin vankilaan ja monilla heistä oli menneisyydessään pitkiäkin vankeustuomioita. Halusin selvittää, pitävätkö havainnot paikkaansa vai ovatko tekemämme havainnot vain muutamien aina uudestaan vankilaan palaavien vankien aiheuttamia. Opinnäytetyöni tavoitteena oli saada tietoa sakkovangeista ja kertoa minkälaisia ihmisiä he ovat. Pyrin selvittämään, minkälainen on tyypillinen sakkovanki, minkälainen hänen vankilauransa on ja miten se kehittyy. Tavoitteenani oli myös selvittää, voidaanko tiedossa olevien perustietojen eli staattisten uusimisriskitekijöiden perusteella ennustaa sakkovankien rikosuusimista ja vankilaan palaamista.

Tulokset osoittivat, että sakkovangit syyllistyvät uuteen rikokseen tai rikkomukseen pian vapautumisensa jälkeen. Vapautumisesta seuraavaan vankilakauteen kului myös suhteellisen lyhyt aika. Rikosuusimista ja vankilaan palaamista ei kuitenkaan pystytä kovinkaan hyvin ennustamaan staattisten tekijöiden perusteella, ainoastaan ikä ensimmäisen vankilakauden alkaessa antoi viitteitä todennäköisyydestä palata vankilaan. Huolestuttava tulos oli sakkovankien korkea kuolleisuus, vuonna 2003 Jokelan vankilasta vapautuneista sakkovangeista kuoli seuranta-aikana joka kuudes. Sellaiset sakkovangit, jotka eivät olleet aiemmin olleet vankilassa kuin sakon muuntorangaistuksen vuoksi, näyttävät selviävän paremmin vapautumisensa jälkeen kuin ne, joilla oli aiempia vankeustuomioita. Yleensä tutkimuksissa sakkovankeja on tutkittu sen hetkisen vankistatuksen perusteella, huolimatta siitä onko taustalla ehkä lukuisiakin vankeusrangaistuksia. Saattaisi kuitenkin olla tarkoituksenmukaisempaa tutkia ns. puhtaita sakkovankeja erillään vankeustaustaisista sakkovangeista, jotta voitaisiin selvittää nimenomaan sakon muuntorangaistukselle vaihtoehtoja ja ennaltaehkäiseviä toimia.

The prognosis of recidivism and reprisonment by static risk factors among fine default prisoners

Legistation related in fine default prisoners has been changed several times during decades and development is still continuing. By influencing the number of the fine defaulters aims to lower the quantity of all prisoners. Fine default imprisonment is seen as an unfair consequence for unpaid fines to individuals who have committed minor crimes. There are just a few studies about fine defaulters in Finland, which is the reason why I wanted to find out who these people are.

The data of my study consists of 208 individuals released after completing fine default imprisonment in Jokela prison in 2003. Finland’s only prison unit for fine default prisoners was located in Jokela prison from 2002 to 2010. I was the supervisor of this fine default unit during 2005-2010 and the title of this thesis was decided based on the observations I and other staff in the unit made. It seemed that fine defaulters came back to prison very soon and they had quite a long prison history. I wanted to find out if our observations were correct or if those were caused by just a few fine defaulters who came back again and again. The purpose of my thesis was to have information about fine default prisoners and tell what kind of people they are. I tried to find out what kind of a person is a typical fine defaulter, what kind of prison career he has and how it proceeds. I also aimed at finding out if recidivism and reprisonment could be predicted by static risk factors.

The results show that fine defaulters commit a new crime or offence soon after the release. The time between release and the next prison sentence was quite short. The only static risk factor which predicted recidivism and reprisonment seems to be the age at first prison sentence. A worrying result was the high mortality rate, a sixth of fine default prisoners died during the follow-up period. Those who hadn’t been in prison for other reasons than fine default imprisonment, seemed to survive better than those who had previous prison sentences for more serious crimes. In general, fine defaulters have been researched by the present prisoner status despite the past prison history. It might be more reasonable to research “pure” fine defaulters as their own group and separate them from fine defaulters who have also other prison sentences in the past. This could give more appropriate information for alternative solutions to compensate fine default imprisonment and preventive actions.