Toisen asteen pinnallisen palovamman saaneen potilaan ohjaus : Kirjallinen kotihoito-ohje
Ohtonen, Jaana (2008)
Ohtonen, Jaana
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102102216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102102216
Tiivistelmä
Suomessa saa noin 50 000 henkilöä vuosittain lievän palovamman. Lääkärin hoitoon hakeutuu noin 12 000 henkilöä.
Sairaalassa heistä hoidetaan noin 1200. Sairaalahoitoa vaativat kainuulaiset toisen asteen pinnallisen palovamman
saaneet potilaat hoidetaan pääasiallisesti Kainuun keskussairaalan kirurgisella osastolla 7.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kotihoito-ohje palovammapotilaalle kotona selviytymisen tueksi. Kotihoito-
ohjeen tarkoituksena on auttaa toisen asteen pinnallisen palovamman saanutta potilasta selviytymään kotona.
Kotihoito-ohjetta voidaan hyödyntää palovammapotilaan ohjauksessa. Yhteneväisten kotihoito-ohjeiden
myötä sairaanhoitajat voivat toteuttaa tutkittuun tietoon perustuvaa potilaan ohjausta. Tavoitteena on parantaa
palovammapotilaan ohjauksen ja hoidon laatua. Kirurgisella osastolla 7 ei ole toisen asteen pinnallisen palovammapotilaan
kotihoito-ohjetta, joten ohjeelle on todellinen tarve. Tähän asti ohjaus on ollut pääasiallisesti suullista.
Kotihoito-ohjetta voidaan käyttää osastolla olevien, sieltä kotiutuvien palovammapotilaiden ohjaukseen ja potilasohjaukseen
päivystyspoliklinikalla sekä koko Kainuun maakunta -kuntayhtymässä.
Opinnäytetyön taustalla vaikuttaa holistinen ihmiskäsitys. Tämä ihmiskäsitys ottaa huomioon ihmisen kehon,
tajunnan ja elämäntilanteen kokonaisuutena, jossa kaikki nämä olemassaolon muodot ovat yhtä tärkeitä ja välttämättömiä
ihmisen olemassaololle ja kehittymiselle. Äkillinen vammautuminen ja sairaalaan joutuminen vaikuttavat
potilaan kaikkiin ulottuvuuksiin. Se muuttaa potilaan elämäntilannetta ja suhdetta omaan kehoon sekä vaikuttaa
tunteisiin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa ja kotihoito-ohjeessa olen soveltanut tätä käsitystä palovammapotilaaseen.
Teoriaosuudessa kuvailin myös palovammapotilaan ohjauksen erityispiirteitä sekä palovammapotilaan
hoidon toteutusta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta että opinnäytetyöstäni on hyötyä Kainuun keskussairaalan kirurgisen osaston 7
henkilökunnalle sekä koko Kainuun maakunta-kuntayhtymään henkilökunnalle, jotka osallistuvat palovammapotilaan
ohjaukseen ja hoitoon. Kotihoito-ohjeet työstetään jatkossa sähköiseen muotoon ja liitetään Kainuun maakunta-
kuntayhtymän intranettiin
Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia, miten kotihoito-ohjeet toimivat potilasohjauksessa.
Sairaalassa heistä hoidetaan noin 1200. Sairaalahoitoa vaativat kainuulaiset toisen asteen pinnallisen palovamman
saaneet potilaat hoidetaan pääasiallisesti Kainuun keskussairaalan kirurgisella osastolla 7.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kotihoito-ohje palovammapotilaalle kotona selviytymisen tueksi. Kotihoito-
ohjeen tarkoituksena on auttaa toisen asteen pinnallisen palovamman saanutta potilasta selviytymään kotona.
Kotihoito-ohjetta voidaan hyödyntää palovammapotilaan ohjauksessa. Yhteneväisten kotihoito-ohjeiden
myötä sairaanhoitajat voivat toteuttaa tutkittuun tietoon perustuvaa potilaan ohjausta. Tavoitteena on parantaa
palovammapotilaan ohjauksen ja hoidon laatua. Kirurgisella osastolla 7 ei ole toisen asteen pinnallisen palovammapotilaan
kotihoito-ohjetta, joten ohjeelle on todellinen tarve. Tähän asti ohjaus on ollut pääasiallisesti suullista.
Kotihoito-ohjetta voidaan käyttää osastolla olevien, sieltä kotiutuvien palovammapotilaiden ohjaukseen ja potilasohjaukseen
päivystyspoliklinikalla sekä koko Kainuun maakunta -kuntayhtymässä.
Opinnäytetyön taustalla vaikuttaa holistinen ihmiskäsitys. Tämä ihmiskäsitys ottaa huomioon ihmisen kehon,
tajunnan ja elämäntilanteen kokonaisuutena, jossa kaikki nämä olemassaolon muodot ovat yhtä tärkeitä ja välttämättömiä
ihmisen olemassaololle ja kehittymiselle. Äkillinen vammautuminen ja sairaalaan joutuminen vaikuttavat
potilaan kaikkiin ulottuvuuksiin. Se muuttaa potilaan elämäntilannetta ja suhdetta omaan kehoon sekä vaikuttaa
tunteisiin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa ja kotihoito-ohjeessa olen soveltanut tätä käsitystä palovammapotilaaseen.
Teoriaosuudessa kuvailin myös palovammapotilaan ohjauksen erityispiirteitä sekä palovammapotilaan
hoidon toteutusta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta että opinnäytetyöstäni on hyötyä Kainuun keskussairaalan kirurgisen osaston 7
henkilökunnalle sekä koko Kainuun maakunta-kuntayhtymään henkilökunnalle, jotka osallistuvat palovammapotilaan
ohjaukseen ja hoitoon. Kotihoito-ohjeet työstetään jatkossa sähköiseen muotoon ja liitetään Kainuun maakunta-
kuntayhtymän intranettiin
Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia, miten kotihoito-ohjeet toimivat potilasohjauksessa.