Turvallisuuden mittariston kehittäminen vähittäiskauppaympäristössä
Uusitalo, Harri (2011)
Uusitalo, Harri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102152375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102152375
Tiivistelmä
Kaupan turvallisuus koskettaa meitä kaikkia kuluttajina. Turvattomuuskokemukset voivat yleisimmin olla tuotteen virheestä tai huonosta laadusta johtuvia tai ikävimmillään toisen asiakkaan häiriökäyttäytymisestä johtuvaa. Henkilökunnalle turvattomuutta tuo uhkailu, häirintä ja myymälävarkaudet. Myymälävarkaudet on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, josta jokainen kuluttaja maksaa osuutensa kohonneina hintoina. Onnettomuuksia ja tapaturmia kohtaavat sekä asiakkaat, että henkilökunta. Kaupan turvallisuustoiminnalla pyritäänkin hallitsemaan laajaa riskikenttää. Turvallisuustoiminnalla suojattavia arvoja ovat asiakkaat, henkilökunta, omaisuus, tiedot, ympäristö ja liiketoiminnan jatkuvuus.
Tämän kehittämistyön tavoitteena oli kehittää malli turvallisuusmittariston laatimiseksi vähittäiskauppaympäristössä. Mittaristot ovat yksi johtamista tukevista työkaluista. Pyrittäessä tehokkaaseen, taloudelliseen ja ajantasaiseen johtamiseen on tärkeää, että toimenpiteet suunnitellaan tietoon pohjautuen. Tietopohjaisella johtamisella poistetaan epävarmuutta ja nostetaan osumatarkkuutta.
Eri turvallisuudenjohtamisjärjestelmissä on perinteisesti keskitytty ”safety”-riskien hallintaan, jolloin ”security”-riskien huomioiminen on jokaisen turvallisuusvastuullisen oman aloitekyvyn varassa. Olen pyrkinyt löytämään tavan kehittää turvallisuusmittariston, jossa ei ole lähtökohtaisesti painotettu mitään yhtä näkökulmaa tai riskialuetta ja aiheutettu siten epätasapainoa. Tavoitteena on luoda jokaisen yrityksen omiin tavoitteisiin, vaatimuksiin ja riskeihin soveltuva mittaristo.
Kehittämistehtävä on laadittu konstruktiivisen tutkimuksen keinoin käyttäen asiantuntija- ja kirjallisuuslähteitä. Kirjallisuuslähteinä tutkittiin laajasti erilaisia yleisesti käytettyjä johtamisjärjestelmiä, laatujärjestelmiä ja arviointikriteeristöjä. Näistä pyrittiin löytämään mittaamisen ja mittareiden parhaita käytänteitä. Kirjallisuutta tutkittiin myös turvallisuuden johtamisjärjestelmien näkökulmasta. Turvallisuuden johtamista tukevia järjestelmiä arvioitiin niiden sovellettavuuden kannalta holistiseen turvallisuusjohtamiseen. Asiantuntijahaastatteluilla pyrittiin hahmottamaan turvallisuuden mittaamisen ja mittaustiedon hyödyntämisen haavoittuvuuksia sekä menestystekijöitä.
Työn tuloksena on kehitetty turvallisuusmittariston kehittämismalli, joka on riippumaton yksittäisistä mittareista, yrityksen kulttuurista, johtamistavoista tai toiminnan riskeistä. Geneerisellä mallilla pyritään poistamaan sitä heikkoutta, joka kohtaa irrallisena toteutettua mittaristoa. Työn tuloksia on sovellettu kohdeorganisaatiossa mallin testaamiseksi.
Tämän kehittämistyön tavoitteena oli kehittää malli turvallisuusmittariston laatimiseksi vähittäiskauppaympäristössä. Mittaristot ovat yksi johtamista tukevista työkaluista. Pyrittäessä tehokkaaseen, taloudelliseen ja ajantasaiseen johtamiseen on tärkeää, että toimenpiteet suunnitellaan tietoon pohjautuen. Tietopohjaisella johtamisella poistetaan epävarmuutta ja nostetaan osumatarkkuutta.
Eri turvallisuudenjohtamisjärjestelmissä on perinteisesti keskitytty ”safety”-riskien hallintaan, jolloin ”security”-riskien huomioiminen on jokaisen turvallisuusvastuullisen oman aloitekyvyn varassa. Olen pyrkinyt löytämään tavan kehittää turvallisuusmittariston, jossa ei ole lähtökohtaisesti painotettu mitään yhtä näkökulmaa tai riskialuetta ja aiheutettu siten epätasapainoa. Tavoitteena on luoda jokaisen yrityksen omiin tavoitteisiin, vaatimuksiin ja riskeihin soveltuva mittaristo.
Kehittämistehtävä on laadittu konstruktiivisen tutkimuksen keinoin käyttäen asiantuntija- ja kirjallisuuslähteitä. Kirjallisuuslähteinä tutkittiin laajasti erilaisia yleisesti käytettyjä johtamisjärjestelmiä, laatujärjestelmiä ja arviointikriteeristöjä. Näistä pyrittiin löytämään mittaamisen ja mittareiden parhaita käytänteitä. Kirjallisuutta tutkittiin myös turvallisuuden johtamisjärjestelmien näkökulmasta. Turvallisuuden johtamista tukevia järjestelmiä arvioitiin niiden sovellettavuuden kannalta holistiseen turvallisuusjohtamiseen. Asiantuntijahaastatteluilla pyrittiin hahmottamaan turvallisuuden mittaamisen ja mittaustiedon hyödyntämisen haavoittuvuuksia sekä menestystekijöitä.
Työn tuloksena on kehitetty turvallisuusmittariston kehittämismalli, joka on riippumaton yksittäisistä mittareista, yrityksen kulttuurista, johtamistavoista tai toiminnan riskeistä. Geneerisellä mallilla pyritään poistamaan sitä heikkoutta, joka kohtaa irrallisena toteutettua mittaristoa. Työn tuloksia on sovellettu kohdeorganisaatiossa mallin testaamiseksi.