Yläkoululaisten käsityksiä kouluruokailusta, tarkastelukohteena koululaisia kahdesta suur- ja kahdesta pienen maaseutukaupungin koulusta

Abstract

Yhä harvempi nuorista syö kouluruoan. Kouluruokailun arvostus on vähentynyt ja kouluruokailun imago on todettu huonoksi. Tällä hetkellä ongelmallisin tilanne on yläkoulussa. Kouluruokalassa käynti on vähentynyt suurkaupungissa huomattavasti. Koululaiset tarvitsevat enemmän voimia pitkään koulupäivään ja harrastuksiin.

Työn tarkoituksena on saada selville koululaisten käsityksiä kouluruokailusta ja näissä ilmeneviä eroja suurkaupungin ja maaseudun pienen kaupungin välillä. Opinnäytetyön kohdeorganisaatiot ovat kaksi suurkaupungin yläkoulua ja kaksi maaseutukaupungin yläkoulua. Tutkimuseettisin perustein, en saa mainita käyttämieni koulujen yhteystietoja. Kouluruokailun imagoerojen tutkiminen on rajattu 7-9 luokan oppilaisiin.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu kouluruokailua koskien kahteen näkökulmaan. Näkökulmat perustuvat Lintukankaan ym. (2007) kouluruokailua koskevaan, kasvatukselliseen näkökulmaan ja Grönroosin (2000) ja Ojasalon ym. (2010) palveluliiketoiminnalliseen asiakaslähtöiseen näkökulmaan. Opinnäytetyö on toteutettu kahta menetelmää käyttäen. Tutkimuksellinen osio on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus ja sen empiirinen aineisto on kerätty käyttämällä kyselylomaketta. Kyselylomaketutkimuksessa on käytetty ryväsotanta menetelmää. Olen käyttänyt puolistrukturoitua teemahaastattelua.

Opinnäytetyö alkoi kouluruokailuimagokyselyn tekemisellä peruskoulun oppilaille yhteensä neljässä kohdekoulussa. Tämän jälkeen suoritin teemahaastattelut kohdekoulujen ruokapalveluesimiehille ja ruokapalvelupäälliköille. Teemahaastattelujen avulla täydennettiin kyselylomakkeista saatuja tietoja ja sen tarkoituksena oli lisätä tutkimuksen pätevyyttä.

Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että koululaisten käsitykset kouluruoasta eroavat toisistaan huomattavasti. Suurkaupungin kouluissa kielteisiä kokemuksia oli huomattavasti enemmän, kuin pienen maaseutukaupungin kouluissa. Kouluruokailun imagolla on myös suuri merkitys siihen, kuinka usein oppilaat käyvät syömässä. Suurkaupungin yläkouluissa tärkeää olisi kiinnittää huomiota maittavamman, paremman ja monipuolisemman ruoan tekemiseen. Myös kouluruoan ulkonäköön pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ja tehdä kouluruoka kokonaisuudessaan houkuttelevammaksi ja paremman makuisemmaksi

Student impressions about school meals, the target group being two high schools in the metropolitan area and two on the Finnish country side

The amount of pupils eating school meals is decreasing. The appreciation of school meals has also been decreasing and the image of the school meal is found to be bad. The most difficult situation is in junior high schools. Lack of the appreciation of the school meal is even more critically noted in bigger cities.

The target of this thesis is to study the student impressions about school meals and the differences in impressions between a metropolitan city and a town on the Finnish country side. The target organisations include two primary schools in the metropolitan area and two on the country side. Based on research ethics, contact information of the schools is not revealed. The comparison group consists of pupils on 7th, 8th and 9th grades.

The theoretical frame of reference is formed according to two perspectives. One is based on the pedagogic perspective according to Lintukangas (2007). The other one is based on the service production perspective according to Grönroos (2000) and Ojasalo and Co. (2010). The research part of the thesis was carried out using the quantitative method. The empirical material was collected with questionnaire. In the questionnaire the cluster sampling method was used. Also the semistructured theme interview was used.

As a start of the study an image related questionnaire was performed to the pupils of the target schools. The next phase included theme interviews with meal service managers. The target of the theme interviews was to complete the information gathered with the questionnaire. Another purpose was to increase the competence of the study.

This study clearly states that there is considerable difference in the image of the school meal. On the general level it can be stated that in the metropolitan city this image is bad and that on the country side this image is good. Negative experiences where much more common in the metropolitan schools. The image of the school meal plays a great role on the percentage of pupils participating at school meals. In the metropolitan schools it should be worth putting some extra effort on more tasteful, better and more diverse school meals. Also the visual impression should be highlighted. The image of the school meal also played a role when pupils were making the decision on participating at school meal. If friends were having school meals the image of school meals was found to be better.