Henkilöstön suhtautuminen aluekeittiömallin käyttöönottoon Orimattilassa
Saarinen, Marjaana (2010)
Saarinen, Marjaana
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717313
Tiivistelmä
Kunnalliset palvelut ovat muutosvaiheessa. Useassa kunnassa ruokapalvelut ovat muutoksen edelläkävijöitä.
Ruoanvalmistusta tehostetaan keskittämällä toimintaa useista valmistuskeittiöistä harvempiin aluekeittiöihin. Toiminnanmuutoksella saadaan aikaiseksi säästöjä elintarvikehankinnoissa ja logistiikassa, tehostetaan henkilöstöresurssien käyttöä korostamalla ammattitaidon merkitystä sekä hyödynnetään korkealuokkaista ammattikeittiöiden teknologiaa. Samalla yhteistyö eri toimielinten välillä tiivistyy; vuoden 2011 alusta Orimattilassa ruoka- ja siivouspalvelujen toiminta yhdistyy.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville miten henkilöstö suhtautuu aluekeittiömallin käyttöönottoon Orimattilassa. Tutkimusongelmana oli selvittää miten ruokapalvelujen henkilöstö oli kokenut alkaneen muutosprosessin ja miten sitä oli johdettu. Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen poikkileikkaustutkimus, jossa analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön viitekehys perustuu kunta-alan julkaisuihin ja kirjallisuuteen, joka käsittelee joukkoruokailun kehittämistä, organisaatiomuutosta sekä suurtalouden tuloksellista toimintaa. Opinnäytetyön empiirinen osa hankittiin teettämällä kysely lauseentäydennystekniikkaa hyödyntäen Orimattilan Kaupungin ruokapalvelujen 33 työntekijälle, jotka olivat kaupungin palveluksessa muutosprosessin alkaessa.
Prosessin alkuvaiheessa henkilöstö suhtautui kriittisesti ja epäröiden suunniteltuihin muutoksiin. Tutkimusta tehtäessä asenne toimintamallimuutosta kohtaan oli kuitenkin muuttunut positiivisempaan suuntaan siitä, kun asiasta ensimmäisen kerran tiedotettiin. Ruoanvalmistuksen keskittäminen isoon keskuskeittiöön koettiin nykyaikaiseksi ratkaisuksi, joka mahdollistaa henkilöstöresurssien optimaalisen käytön sekä vaikuttaa myös taloudellisesti ateriapalveluiden tuottamiseen.
Muutos vaatii aina aikaa, sopeutumiskykyä ja ennen kaikkea hallittua johtamista. Muutosvastarinta on normaali, jopa toivottu ilmiö. Tutkimustuloksien analysointi osoitti, että mitä enemmän henkilöstöä huomioidaan voimavarojen tuottajana, sitä helpommin työntekijät on mahdollista saada osallistumaan yksilötasolla muutosprosessin läpivientiin.
Ruoanvalmistusta tehostetaan keskittämällä toimintaa useista valmistuskeittiöistä harvempiin aluekeittiöihin. Toiminnanmuutoksella saadaan aikaiseksi säästöjä elintarvikehankinnoissa ja logistiikassa, tehostetaan henkilöstöresurssien käyttöä korostamalla ammattitaidon merkitystä sekä hyödynnetään korkealuokkaista ammattikeittiöiden teknologiaa. Samalla yhteistyö eri toimielinten välillä tiivistyy; vuoden 2011 alusta Orimattilassa ruoka- ja siivouspalvelujen toiminta yhdistyy.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville miten henkilöstö suhtautuu aluekeittiömallin käyttöönottoon Orimattilassa. Tutkimusongelmana oli selvittää miten ruokapalvelujen henkilöstö oli kokenut alkaneen muutosprosessin ja miten sitä oli johdettu. Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen poikkileikkaustutkimus, jossa analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön viitekehys perustuu kunta-alan julkaisuihin ja kirjallisuuteen, joka käsittelee joukkoruokailun kehittämistä, organisaatiomuutosta sekä suurtalouden tuloksellista toimintaa. Opinnäytetyön empiirinen osa hankittiin teettämällä kysely lauseentäydennystekniikkaa hyödyntäen Orimattilan Kaupungin ruokapalvelujen 33 työntekijälle, jotka olivat kaupungin palveluksessa muutosprosessin alkaessa.
Prosessin alkuvaiheessa henkilöstö suhtautui kriittisesti ja epäröiden suunniteltuihin muutoksiin. Tutkimusta tehtäessä asenne toimintamallimuutosta kohtaan oli kuitenkin muuttunut positiivisempaan suuntaan siitä, kun asiasta ensimmäisen kerran tiedotettiin. Ruoanvalmistuksen keskittäminen isoon keskuskeittiöön koettiin nykyaikaiseksi ratkaisuksi, joka mahdollistaa henkilöstöresurssien optimaalisen käytön sekä vaikuttaa myös taloudellisesti ateriapalveluiden tuottamiseen.
Muutos vaatii aina aikaa, sopeutumiskykyä ja ennen kaikkea hallittua johtamista. Muutosvastarinta on normaali, jopa toivottu ilmiö. Tutkimustuloksien analysointi osoitti, että mitä enemmän henkilöstöä huomioidaan voimavarojen tuottajana, sitä helpommin työntekijät on mahdollista saada osallistumaan yksilötasolla muutosprosessin läpivientiin.