Tehostetun perhetyön henkinen kuormittavuus

Abstract

Lastensuojelun perhetyötä pidetään yleisesti haastavana ja henkisesti kuormittavana. Tilanteessa, jossa sijoitettu palaa vastaanottokodista kotiin, voidaan perheen kanssa tehtävän työn olettaa olevan vielä tavanomaista perhetyötä kuormittavampaa. Sijoitustilanne on itsessään työntekijälle lisärasitusta aiheuttava tekijä, samoin mahdollisesti kriisin asteelle kärjistyneet perhesuhteet.

Opinnäytetyöni liittyi ILO-hankkeeseen, jossa olivat mukana Laurea-ammattikorkeakoulu, Kalliolan Kannatusyhdistys ry ja Espoon kaupunki. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutkia, minkälaista henkistä kuormittavuutta liittyy sijoitettujen nuorten parissa työskentelevien perhetyöntekijöiden työhön.

Tutkimuskysymykseni on: minkälaisia näkemyksiä sijoitettujen nuorten perhetyöntekijöillä on tehostetun perhetyön henkisestä kuormittavuudesta. Tutkimusjoukkonani toimi neljä sijoitettujen nuorten parissa työskentelevää perhetyöntekijää. Tutkimusmenetelmä oli puolistrukturoitu haastattelu. Opinnäytetyöni on muodoltaan laadullinen.

Haastattelujen päätuloksena voidaan todeta, että yleisesti ottaen haastellut perhetyöntekijät eivät kokeneet kuormittuvansa työssään. Joillakin kuormittumisen osaalueilla koettiin vähäistä tai hetkellistä kuormittumista, mutta se ei liiemmin vaikeuttanut perheiden kanssa tehtävää työtä. Henkisen kuormittumisen lieventämisessä haastateltavat hyötyivät ammatillisuudesta, sosiaalisuudesta ja persoonallisuudesta. Työstä saatu henkinen palkkio oli oikeassa suhteessa henkiseen ponnisteluun.

Opinnäytetyöni tuloksia tarkastelemalla voidaan päätellä, että haastatellut perhetyöntekijät kykenevät lieventämään työstään aiheutuvaa stressiä eri tavoin. Näin ollen psyykkisesti haasteellisista perhetilanteista aiheutuva stressi ei päässyt pitkittymään ja muodostumaan henkiseksi kuormittumiseksi.

Psychological straining in intensified family work

Family work in child welfare is usually considered to be challenging and psychologically straining. Working with a family in a situation where the child is returning back home from reception home can be considered even more straining than ordinary family work. Placement outside home is in itself a factor causing straining to the worker. The same applies to a crisis situation in a family.

My study is a part of the ILO-project in which Laurea University, Kalliolan kannatusyhdistys and Espoo city participate. The purpose of my study is to examine, what kind of mental strain exists in family work with young people placed outside home.

My research question is what kind of views and experiences the family workers working with the young placed outside home have on the psychological strain of their work. The method used was half-structured interviews. For this qualitative thesis four family workers working with the young outside home were interviewed.

The main finding of the interviews was that the interviewed family workers experienced their work as not very straining. There were a few or momentarily strained situations in their work, but they did not make it more difficult to work with the families. The interviewed family workers benefited from their professionalism, social activity and their own personalities as relieving mental straining in their work. The mental reward was in the right balance with the mentally straining demands of their work.

Based on my study the conclusion can be drawn that the family workers interviewed are able to relieve stress caused by their work in different ways. Thus the stress caused by challenging family situations did not last long enough in order for it to be psychologically straining.