Tehostetun perhetyön henkinen kuormittavuus
Honka, Jari (2009)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904262178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904262178
Tiivistelmä
Lastensuojelun perhetyötä pidetään yleisesti haastavana ja henkisesti kuormittavana. Tilanteessa, jossa sijoitettu palaa vastaanottokodista kotiin, voidaan perheen kanssa tehtävän työn olettaa olevan vielä tavanomaista perhetyötä kuormittavampaa. Sijoitustilanne on itsessään työntekijälle lisärasitusta aiheuttava tekijä, samoin mahdollisesti kriisin asteelle kärjistyneet perhesuhteet.
Opinnäytetyöni liittyi ILO-hankkeeseen, jossa olivat mukana Laurea-ammattikorkeakoulu, Kalliolan Kannatusyhdistys ry ja Espoon kaupunki. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutkia, minkälaista henkistä kuormittavuutta liittyy sijoitettujen nuorten parissa työskentelevien perhetyöntekijöiden työhön.
Tutkimuskysymykseni on: minkälaisia näkemyksiä sijoitettujen nuorten perhetyöntekijöillä on tehostetun perhetyön henkisestä kuormittavuudesta. Tutkimusjoukkonani toimi neljä sijoitettujen nuorten parissa työskentelevää perhetyöntekijää. Tutkimusmenetelmä oli puolistrukturoitu haastattelu. Opinnäytetyöni on muodoltaan laadullinen.
Haastattelujen päätuloksena voidaan todeta, että yleisesti ottaen haastellut perhetyöntekijät eivät kokeneet kuormittuvansa työssään. Joillakin kuormittumisen osaalueilla koettiin vähäistä tai hetkellistä kuormittumista, mutta se ei liiemmin vaikeuttanut perheiden kanssa tehtävää työtä. Henkisen kuormittumisen lieventämisessä haastateltavat hyötyivät ammatillisuudesta, sosiaalisuudesta ja persoonallisuudesta. Työstä saatu henkinen palkkio oli oikeassa suhteessa henkiseen ponnisteluun.
Opinnäytetyöni tuloksia tarkastelemalla voidaan päätellä, että haastatellut perhetyöntekijät kykenevät lieventämään työstään aiheutuvaa stressiä eri tavoin. Näin ollen psyykkisesti haasteellisista perhetilanteista aiheutuva stressi ei päässyt pitkittymään ja muodostumaan henkiseksi kuormittumiseksi.
Opinnäytetyöni liittyi ILO-hankkeeseen, jossa olivat mukana Laurea-ammattikorkeakoulu, Kalliolan Kannatusyhdistys ry ja Espoon kaupunki. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutkia, minkälaista henkistä kuormittavuutta liittyy sijoitettujen nuorten parissa työskentelevien perhetyöntekijöiden työhön.
Tutkimuskysymykseni on: minkälaisia näkemyksiä sijoitettujen nuorten perhetyöntekijöillä on tehostetun perhetyön henkisestä kuormittavuudesta. Tutkimusjoukkonani toimi neljä sijoitettujen nuorten parissa työskentelevää perhetyöntekijää. Tutkimusmenetelmä oli puolistrukturoitu haastattelu. Opinnäytetyöni on muodoltaan laadullinen.
Haastattelujen päätuloksena voidaan todeta, että yleisesti ottaen haastellut perhetyöntekijät eivät kokeneet kuormittuvansa työssään. Joillakin kuormittumisen osaalueilla koettiin vähäistä tai hetkellistä kuormittumista, mutta se ei liiemmin vaikeuttanut perheiden kanssa tehtävää työtä. Henkisen kuormittumisen lieventämisessä haastateltavat hyötyivät ammatillisuudesta, sosiaalisuudesta ja persoonallisuudesta. Työstä saatu henkinen palkkio oli oikeassa suhteessa henkiseen ponnisteluun.
Opinnäytetyöni tuloksia tarkastelemalla voidaan päätellä, että haastatellut perhetyöntekijät kykenevät lieventämään työstään aiheutuvaa stressiä eri tavoin. Näin ollen psyykkisesti haasteellisista perhetilanteista aiheutuva stressi ei päässyt pitkittymään ja muodostumaan henkiseksi kuormittumiseksi.