Sähköiset laskutusprosessit - case Jukolan Osuuskauppa
Lipponen, Henna (2011)
Lipponen, Henna
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102092154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102092154
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä työn toimeksiantajalle Jukolan Osuuskaupalle kustannuslaskelmat koskien heidän osto- ja myyntireskontraansa. Jukolan Osuuskauppa vastaanottaa laskuja verkkolaskuina sekä paperisina; paperiset ostolaskut menevät joko skannauskeskukseen, jossa ne älyskannataan sähköiseen ostolaskujärjestelmään, tai tulevat yrityksen konttorille, jossa ne skannataan järjestelmään manuaalisesti. Osuuskauppa puolestaan lähettää myyntilaskuja verkkolaskuina, eKirjeinä ja paperilaskuina. eKirje tarkoittaa laskua, joka lähtee yrityksestä sähköisesti Itellalle, joka puolestaan tulostaa ja postittaa laskun asiakkaalle.
Tämän opinnäytetyön teoria koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta. Ensimmäisessä teoriaosuudessa käsitellään sähköistä taloushallintoa. Luvun alussa esitellään aiheeseen kuuluvia termejä ja sähköistä taloushallintoa yleisesti, minkä jälkeen kuvaillaan tarkemmin sähköisiä laskutusprosesseja. Teorian lopussa kuvaillaan sähköisen taloushallinnon kehitystä ja kerrotaan sen hyödyistä. Teoriaosuus painottuu nimenomaan laskuprosesseihin ja verkkolaskutukseen, ja teoriatiedon lomassa kerrotaan lisäksi piirteitä Jukolan Osuuskaupan sähköisestä taloushallinnosta.
Työn toinen teoriaosuus käsittelee laskentatointa ja painottuu termistön ja kannattavuuslaskennan lyhyen esitte-lyn jälkeen kuvailemaan yleisimpiä kustannuslaskentavaihtoehtoja. Kyseinen teoriaosuus päättyy toimintolaskennan käsittelyyn, joka on pohjana työn empiiriselle osuudelle.
Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa laskettiin toimintolaskentamenetelmällä kustannuslaskelmat työn toimeksiantajalle erikseen sekä osto- että myyntireskontrasta. Kustannuslaskelmien tarkoituksena oli selvittää, onko verkkolasku toimeksiantajalle edullisin lasku. Laskujen keskinäinen edullisuusjärjestys haluttiin myös saada selville. Kustannuslaskelmista kävi ilmi, että verkkolaskutus on ostoreskontran laskuvaihtoehdoista edullisin. Kallein vaihtoehto oli odotetusti paperilasku, joka skannataan itse konttorilla sähköiseen järjestelmään. Erot ostoreskontran laskutyyppien välillä olivat kuitenkin pienehköjä. Myyntireskontrassa ero paperilaskun ja verkkolaskun välillä sen sijaan oli huomattavasti suurempi, ja tässäkin tapauksessa paperilasku oli kallein laskutyyppi. Verkkolaskun ja eKirjeen välinen ero sen sijaan oli pieni, ja eKirjeen hinta jäi jopa hieman verkkolaskua edullisemmaksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena ei ollut kehittämisehdotusten tekeminen kustannuslaskelmien perusteella. Tarkoituksena oli luoda laskelmat, joista saatavia tietoja voidaan hyödyntää yrityksen toiminnassa ja päätöstenteossa. Laskelmat ja niiden lopputulos jäävät toimeksiantajan vapaasti hyödynnettäväksi.
Tämän opinnäytetyön teoria koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta. Ensimmäisessä teoriaosuudessa käsitellään sähköistä taloushallintoa. Luvun alussa esitellään aiheeseen kuuluvia termejä ja sähköistä taloushallintoa yleisesti, minkä jälkeen kuvaillaan tarkemmin sähköisiä laskutusprosesseja. Teorian lopussa kuvaillaan sähköisen taloushallinnon kehitystä ja kerrotaan sen hyödyistä. Teoriaosuus painottuu nimenomaan laskuprosesseihin ja verkkolaskutukseen, ja teoriatiedon lomassa kerrotaan lisäksi piirteitä Jukolan Osuuskaupan sähköisestä taloushallinnosta.
Työn toinen teoriaosuus käsittelee laskentatointa ja painottuu termistön ja kannattavuuslaskennan lyhyen esitte-lyn jälkeen kuvailemaan yleisimpiä kustannuslaskentavaihtoehtoja. Kyseinen teoriaosuus päättyy toimintolaskennan käsittelyyn, joka on pohjana työn empiiriselle osuudelle.
Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa laskettiin toimintolaskentamenetelmällä kustannuslaskelmat työn toimeksiantajalle erikseen sekä osto- että myyntireskontrasta. Kustannuslaskelmien tarkoituksena oli selvittää, onko verkkolasku toimeksiantajalle edullisin lasku. Laskujen keskinäinen edullisuusjärjestys haluttiin myös saada selville. Kustannuslaskelmista kävi ilmi, että verkkolaskutus on ostoreskontran laskuvaihtoehdoista edullisin. Kallein vaihtoehto oli odotetusti paperilasku, joka skannataan itse konttorilla sähköiseen järjestelmään. Erot ostoreskontran laskutyyppien välillä olivat kuitenkin pienehköjä. Myyntireskontrassa ero paperilaskun ja verkkolaskun välillä sen sijaan oli huomattavasti suurempi, ja tässäkin tapauksessa paperilasku oli kallein laskutyyppi. Verkkolaskun ja eKirjeen välinen ero sen sijaan oli pieni, ja eKirjeen hinta jäi jopa hieman verkkolaskua edullisemmaksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena ei ollut kehittämisehdotusten tekeminen kustannuslaskelmien perusteella. Tarkoituksena oli luoda laskelmat, joista saatavia tietoja voidaan hyödyntää yrityksen toiminnassa ja päätöstenteossa. Laskelmat ja niiden lopputulos jäävät toimeksiantajan vapaasti hyödynnettäväksi.