Kasvatuskumppanuuden toteutuminen varhaiskasvatussuunnitelmien arviointikeskusteluissa ja päivähoidon arjessa kasvattajan näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyömme on toteutettu osana VKK–metro-hanketta. VKK–metro-hanke toteutetaan yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien, Helsingin yliopiston ja sosiaalialan osaamiskeskus SOCCAn kanssa. VKK–metro–hankkeen yksi keskeisin tavoite toimikaudella 2009-2011 on lasten ja heidän vanhempiensa osallisuuden vahvistaminen. Tutkimuspäiväkodeista opinnäytetyömme toteutettiin Lystimäen päiväkodissa Espoossa. Kohderyhmänä toimi yksi päiväkodin ryhmistä. Opinnäytetyömme aihe nousi päiväkodin kehittämiskohteista ja -toiveista. Lystimäen päiväkodin kehittämistehtävänä oli vanhemman kuulemisen hyödyntäminen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kasvatuskumppanuutta ohjaavat periaatteet toteutuivat varhaiskasvatussuunnitelmien arviointikeskusteluissa. Opinnäytetyössä toteutetun ryhmäkeskustelun tavoitteena oli antaa kasvattajille mahdollisuus oman toiminnan reflektointiin sekä hiljaisen tiedon jakamiseen.

Käytimme opinnäyteyömme tutkimusmenetelmänä laadullista tutkimusta. Aineisto opinnäytetyöhön kerättiin videohavainnoinnilla sekä vahvistetun palautuksen menetelmää ryhmäkeskustelussa käyttäen. Ryhmäkeskustelussa käytettiin virikkeenä kasvattajien ja vanhempien välisistä varhaiskasvatussuunnitelmien arviointikeskusteluista valittuja videopätkiä. Tiedonkeruu tapahtui huhtitoukokuussa 2010. Videohavainnoinnin avulla kerätty aineisto analysoitiin etukäteen laaditun havainnointirungon avulla. Ryhmäkeskustelusta saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Tuloksiemme mukaan kasvattajat huomioivat vanhemman varhaiskasvatussuunnitelmien arviointikeskusteluissa hyvin. Vanhempia kuunneltiin ja heidän ajatuksilleen sekä esiin nostamille asioilleen annettiin tilaa. Keskusteluista välittyi molemminpuolinen kunnioitus ja luottavainen ilmapiiri. Kasvattajien mukaan luottamuksen rakentuminen on kasvatuskumppanuuden kulmakivi. Luottamus ei synny hetkessä vaan siihen tarvitaan arjen kohtaamisia, tiedon jakamista, empatiaa ja aitoa halua kuunnella ja ymmärtää toista. Myös lapsen kokonaisvaltaisella tuntemisella ja lapsesta tehdyillä havainnoilla on kasvattajien mukaan suuri merkitys kumppanuuden rakentumisessa. Lapsen tulisi olla vahvasti keskiössä myös suhteessa vanhemman ja kasvattajan vuorovaikutukseen.

Kasvatuskumppanuuden ottaminen arjen käytäntöihin, toimivaksi työmenetelmäksi, kantaa hedelmää. Siirtyminen yhteistyöstä kumppanuuteen muuttaa vanhemman ja kasvattajan vuorovaikutusta ja suhdetta. Kumppanuudessa mahdollistuu lapsen kokonaisvaltainen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen. Vanhemman kuuleminen ja kunnioittaminen lapsensa asiantuntijana ja merkityksellisenä tiedonlähteenä mahdollistaa lapsen kokonaisvaltaisen tuntemisen. Kasvatuskumppanuus antaa lapselle mahdollisuuden tulla nähdyksi ja ymmärretyksi oman elämänsä kokijana ja toimijana.

Achieving educational partnership in evaluation discussions and day-care from the educator´s perspective

This thesis was conducted as part of the VKK-Metro program, a program on how to develop early childhood education. VKK-Metro program was carried out in cooperation with the municipalities in Helsinki region, Helsinki University and the Center of Expertise on Social Welfare(SOCCA). During the years 2009 – 2011 the program´s main focus was to strengthen the participation of children and their parents´participation. This thesis was prepared in cooperation with day-care center Lystimäki in Espoo. The basis for the thesis was the development program Lystimäki day-care center participated in.

The development task at Lystimäki day-care center was to involve the parents through consultation in supporting the child in his or her growth, development and learning. The purpose of this thesis was to find out how the guiding principles of educational partnership were implemented in the discussions on upbringing. Our task was to evaluate the employees´ role in educational partnership. The purpose of the group discussion was to give the opportunity for the employees to reflect on their own actions and to share tacit knowledge.

This thesis is a qualitative study and the material was collected by video recording and conducting a group discussion, which was based on stimulated recall method. The stimulus in the group discussion was filmed during evaluation discussions between a parent and an employee. The data gathering took place during the spring of 2010. The filmed material was analyzed by using an observation structure. The material obtained from the group discussion was also transcribed and analyzed by theory bound content analysis.

The findings showed that the employees paid attention to parents in the evaluation discussions. Parents´ views were carefully listened to and observed. In the discussions the topics that were brought up by the parents were meaningful and gave direction to the continuation of the communication. The atmospheres in the evaluation discussions were trusting and respectful. Mutual respect was clearly visible in the evaluation discussions.

The employees viewed that trust is the corner stone for educational partnership. Trust takes time, sharing of information, empathy and a will to listen and understand others. Having the opportunity for observing the child on a daily basis will support in building a holistic knowledge and this will have a major impact on building a meaningful partnership. Transferring from co-operation to educational partnership will change the communication and relationship between the parents and the employees. Educational partnership will support to consider the child as a subject of his or her own life.