Sepelvaltimotautipotilaan hoitoon sitoutuminen

Abstract

Sepelvaltimotauti on yleisin verenkiertosairauksista ja aiheuttaa puolet sydän- ja verisuonisairauksien kuolemista. Väestön ikääntyessä sepelvaltimotautipotilaiden määrä kasvaa ja terveydenhuollon kustannukset lisääntyvät. Ennaltaehkäisevällä työllä ja ohjauksella on yhä enemmän merkitystä potilaiden hoitotyössä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää potilaiden hoitoon sitoutumista ja kokemuksia ohjauksesta Hyvinkään sairaalan osastolla 3. Käytäntö on osoittanut osastolla, että potilaiden hoitoon sitoutumisessa olisi ohjauksesta huolimatta kehittämistä. Saatujen tulosten avulla osastolla pyritään tehostamaan ohjausta, jotta sitoutuminen hoitoon ja elintapamuutokset paranisivat.

Opinnäytetyön menetelmä oli määrällinen eli kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla joulukuussa 2010. Kyselylomakkeet lähetettiin sadalle 1.1.2010 alkaen osastolla hoidossa olleelle potilaalle. Vastausprosentiksi tuli 53 % (n=53), vastauksista yksi jouduttiin hylkäämään. Aineisto tallennettiin ja analysoitiin SPSS tilasto-ohjelman avulla. Tulosten kuvaamisessa käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia.

Tulosten mukaan yli puolet potilaista toivoi, että ohjausta olisi määrällisesti ja ajallisesti enemmän. Potilaat itse kokivat olevansa hyvin tai melko hyvin sitoutuneita hoitoon ja elintapamuutoksiin. Yli 80 %:lle potilaista ohjauksella oli ollut merkitystä elintapamuutoksiin. Ohjauksen oli kokenut hyödyllisenä yli kolmasosa potilaista. Tuloksia tarkasteltaessa ilmeni, että ohjauksella oli ollut myönteistä vaikutusta ruokailu- ja liikuntatottumuksiin sekä tupakointiin. Vain neljänneksellä vastaajista ohjaus oli vaikuttanut alkoholin käyttötottumuksiin.

Coronary heart disease patient’s commitment to treatment

Coronary artery disease is the most common cardiovascular disease. It causes half of heart and cardiovascular deaths. As the population ages the number of patients with coronary heart disease increases, which leads to an increase in healthcare costs. Preventive work and guidance have become increasingly important in nursing. The purpose of this study was to find out how committed patients were to treatment, and how they experienced guidance on ward 3 in Hyvinkää Hospital. Practice has shown that despite guidance, patients' adherence to treatment still needs developing. The results of this study were aimed to improve guidance on the ward, thus bringing about improvements in patient commitment to both treatment and lifestyle changes.

The method of the thesis was quantitative. The material was collected in December 2010 by using questionnaires. The questionnaires were sent to a hundred patients who had been on the ward because of coronary artery disease as from the beginning of January 2010. The response rate was 53% (n = 53), one of the forms was rejected. The material was recorded and analyzed by SPSS statistic program. Percentages and frequencies were used to describe the material.

The results showed that more than half of the patients wished to increase both the number and total duration of guidance sessions. The patients themselves felt that they were very or fairly well committed to the treatment and lifestyle changes. More than 80% of patients had changed their lifestyles after receiving counselling. One third of patients felt that the guidance had been useful. The results also showed that patient guidance had had a positive impact on diet, physical activity and smoking. Only a quarter of the respondents had changed their drinking habits.

Key words: coronary artery disease, patient counselling, commitment to the treatment, lifestyle changes