"JOKKAISEN OMA ASIA" : Päihteet yläkouluikäisten tyttöjen elämässä
Ahonen, Minna; Hyttinen, Anne; Ronkainen, Piia (2008)
Ahonen, Minna
Hyttinen, Anne
Ronkainen, Piia
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101181484
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101181484
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Terveet elämäntavat –hanke. Hanke oli pääasiassa kohdennettu 11–12 -
vuotiaiden lasten ja nuorten terveiden elämäntapojen esille tuomiseen. Tarve hankkeelle oli lähtöisin kainuulaisten
ja kostamuslaisten vanhempien huolesta nuorten elämäntavoista. Hanke päättyi syyskuussa 2007.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kolmen nuoren näkökulmasta tekijöitä, jotka ovat liittyneet nuorten päihteiden
käyttöön. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorten päihteiden käyttöön liittyviä tekijöitä, joita
Terveet elämäntavat -hanke voi hyödyntää nuorten päihteiden käytön ennaltaehkäisytyössä. Terveet elämäntavat
-hankkeen kautta opinnäytetyöstä hyötyvät Kainuun ja Venäjän Kostamuksen piirin koulut, Kainuun nuorisotyötoimet,
Perhekeskukset Kainuuseen – hanke ja Kainuun nuorisoneuvontapiste.
Tiedonantajina oli kolme 8. ja 9. -luokkalaista tyttöä. Aineisto kerättiin helmi- ja huhtikuussa 2007 yksilö- ja ryhmäteemahaastatteluilla.
Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustehtäviä muodostui
kolme: mitkä tekijät liittyvät nuoren päihteiden käyttöön, mitä mieltä nuoret ovat saamastaan päihdevalistuksesta
ja mitä mieltä nuoret ovat heidän päihteiden käyttöön puuttumisesta.
Tytöt kertoivat päihteiden hankkimisen olevan helppoa ja keinoja saada päihteitä oli useita. Vanhempien asenteet
päihteisiin ja suhtautuminen nuoren päihteiden käyttöön vaikuttivat osaltaan tyttöjen tupakointiin ja alkoholin
käyttöön. Päihteitä kokeiltiin ja käytettiin yhdessä kavereiden kanssa. Haastateltavien mielestä oli normaalia, että
nuoret käyttävät päihteitä säännöllisesti. Muiden nuorten riippuvuus ja näkeminen huonossa kunnossa päihteiden
käytön seurauksena vähensi omaa alkoholin käyttöä. Valistaminen pitäisi tyttöjen mukaan olla kokemuksellista, ei
pelkkää puhetta. Eri tahot olivat puuttuneet nuorten päihteiden käyttöön. Sillä ei kuitenkaan ollut tyttöjen mielestä
vaikutusta päihteiden käytölle.
Opinnäytetyön tulosten mukaan nuorten vanhemmilla, kaveripiirillä ja vapaa-ajanviettotavoilla oli merkitystä
päihteiden käytölle. Pohdimme johtopäätöksissä opinnäytetyöhön haastateltujen tyttöjen päihteiden käyttöön
vaikuttaneita tekijöitä. Tuomme esille, mihin asioihin tulosten perusteella aikuisten tulisi puuttua nuorten päihteiden
käytön ehkäisemiseksi. Lisäksi pohdimme valistuksen ja moniammatillisen yhteistyön merkitystä.
Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia nuorten päihteiden käyttöä vanhempien näkökulmasta tai raittiiden nuorien
mielipiteitä päihteitä käyttävistä nuorista ja syitä nuoren raittiuteen.
vuotiaiden lasten ja nuorten terveiden elämäntapojen esille tuomiseen. Tarve hankkeelle oli lähtöisin kainuulaisten
ja kostamuslaisten vanhempien huolesta nuorten elämäntavoista. Hanke päättyi syyskuussa 2007.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kolmen nuoren näkökulmasta tekijöitä, jotka ovat liittyneet nuorten päihteiden
käyttöön. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorten päihteiden käyttöön liittyviä tekijöitä, joita
Terveet elämäntavat -hanke voi hyödyntää nuorten päihteiden käytön ennaltaehkäisytyössä. Terveet elämäntavat
-hankkeen kautta opinnäytetyöstä hyötyvät Kainuun ja Venäjän Kostamuksen piirin koulut, Kainuun nuorisotyötoimet,
Perhekeskukset Kainuuseen – hanke ja Kainuun nuorisoneuvontapiste.
Tiedonantajina oli kolme 8. ja 9. -luokkalaista tyttöä. Aineisto kerättiin helmi- ja huhtikuussa 2007 yksilö- ja ryhmäteemahaastatteluilla.
Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustehtäviä muodostui
kolme: mitkä tekijät liittyvät nuoren päihteiden käyttöön, mitä mieltä nuoret ovat saamastaan päihdevalistuksesta
ja mitä mieltä nuoret ovat heidän päihteiden käyttöön puuttumisesta.
Tytöt kertoivat päihteiden hankkimisen olevan helppoa ja keinoja saada päihteitä oli useita. Vanhempien asenteet
päihteisiin ja suhtautuminen nuoren päihteiden käyttöön vaikuttivat osaltaan tyttöjen tupakointiin ja alkoholin
käyttöön. Päihteitä kokeiltiin ja käytettiin yhdessä kavereiden kanssa. Haastateltavien mielestä oli normaalia, että
nuoret käyttävät päihteitä säännöllisesti. Muiden nuorten riippuvuus ja näkeminen huonossa kunnossa päihteiden
käytön seurauksena vähensi omaa alkoholin käyttöä. Valistaminen pitäisi tyttöjen mukaan olla kokemuksellista, ei
pelkkää puhetta. Eri tahot olivat puuttuneet nuorten päihteiden käyttöön. Sillä ei kuitenkaan ollut tyttöjen mielestä
vaikutusta päihteiden käytölle.
Opinnäytetyön tulosten mukaan nuorten vanhemmilla, kaveripiirillä ja vapaa-ajanviettotavoilla oli merkitystä
päihteiden käytölle. Pohdimme johtopäätöksissä opinnäytetyöhön haastateltujen tyttöjen päihteiden käyttöön
vaikuttaneita tekijöitä. Tuomme esille, mihin asioihin tulosten perusteella aikuisten tulisi puuttua nuorten päihteiden
käytön ehkäisemiseksi. Lisäksi pohdimme valistuksen ja moniammatillisen yhteistyön merkitystä.
Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia nuorten päihteiden käyttöä vanhempien näkökulmasta tai raittiiden nuorien
mielipiteitä päihteitä käyttävistä nuorista ja syitä nuoren raittiuteen.