Lannan ravinnemäärät peltoalaa kohden Saarijärven vesistöreitin kunnissa
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103103033
Lähdeviite:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103103033
Lähdeviite:
Löytöjärvi S., Stenman T. (Eds.)., (2012). Lannan ravinnemäärät peltoalaa kohden Saarijärven vesistöreitin kunnissa. , In: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 115, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. URN:NBN:fi:amk-201103103033
Tiivistelmä
Ravinnekriisi on tulevaisuudessa energiakriisiäkin vakavampi asia, koska fosforia ei voida korvata millään muulla aineella. Louhittavan fosforin varannot alkavat olla vähissä, sillä ihmiskunta on hyvää vauhtia kuluttamassa miljoonien vuosien kuluessa kertyneet fosforivarat runsaassa sadassa vuodessa. Karjanlannan peltolevitys on käytännössä ainoa ravinnevirta, joka kertaalleen käytettynä palautuu takaisin hyötykäyttöön. Karjanlanta onkin maaseudun ”ruskeaa kultaa”, jonka avulla kallisarvoisia ravinteita voidaan kierrättää.
Tämä julkaisu selvittää Saarijärven vesistöreitin kuntakohtaiset lantataseet eli lannan typpi- ja fosforisisällön peltoalaa kohden. Taseet kertovat, onko alueella puutetta ravinteista vai onko ravinteita liikaa. Selvitys on osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella (MAISA) -hanketta. Julkaisu on tarkoitettu maatilayrittäjille, viranomaisille, päätöksentekijöille sekä kaikille ravinteiden kierrätyksestä kiinnostuneille.
Tämä julkaisu selvittää Saarijärven vesistöreitin kuntakohtaiset lantataseet eli lannan typpi- ja fosforisisällön peltoalaa kohden. Taseet kertovat, onko alueella puutetta ravinteista vai onko ravinteita liikaa. Selvitys on osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella (MAISA) -hanketta. Julkaisu on tarkoitettu maatilayrittäjille, viranomaisille, päätöksentekijöille sekä kaikille ravinteiden kierrätyksestä kiinnostuneille.